perjantai 22. heinäkuuta 2016

Ennätyslämmin kesäkuu? No eipä sentään ainakaan ilmakehän alaosassa eikä tarkimpien mittausten mukaan.

Kuva 1: Ylen jutun kuvitusta, jossa on ehkä Suomessa kuvattuja
kalalokin poikasia.viime kesäkuulta. Nuo nuoret lokit ovat
toistaiseksi kokeneet lämpötilaltaan hyvin tavanomaisen kesän.
Kuvaaja Petri Lassheikki/Yle
Yleisradion tarinapaja julkaisi 20.7.2016 jutun otsikolla "Jälleen globaali lämpöennätys – Pariisin ilmastosopimuksen maksimiarvo tavoitettiin jo". Jutun on kirjoittanut Vihreään puolueeseen leimautunut ellei peräti jäsenkirjan omaava toimittaja Yrjö Kokkonen. Katsotaan, kuinka hyvin ja tarkasti toimittaja Kokkonen osaa kertoa asiasta meille, jotka veroilla hänenkin palkkansa maksamme.
 
Tämän vuoden kesäkuu oli tilastoidun ilmastohistorian lämpimin. Asiasta kertovat Yhdysvaltain sää- ja merentutkimusorganisaatio NOAA, avaruushallinto Nasa sekä Japanin ilmatieteen laitos. Luotettavat tilastot alkavat vuodesta 1880.
Niinhän nuo laitokset kertovat. Mutta luotettavat tilastot alailmakehän globaaleista lämpötiloista alkavat vasta vuodesta 1979, jolloin päästiin sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti kattaviin satelliittimittauksiin. Niiden mukaan tämän vuoden kesäkuu oli kyllä toiseksi lämpimin heti vuoden 1998 kesäkuun jälkeen. Ero oli hyvin selvä, 0,24 °C UAHv6-satelliittisarjassa ja melko selvä 0,1 °C  RSS-satelliittisarjassakin.
Kyseessä on jo 14. peräkkäinen kuukausi, kun globaalit keskilämpötilat ylittävät kyseisen kuukauden ennätysarvot.
Kuva 2: UAH-satelliittiaikasarjan karttakuva kesäkuun
lämpötila-anomalioista eivät minusta näytä kovin huolestuttavilta.
Kummankaan satelliitiaikasarjan tiedot eivät tue väittämää. Tämän vuoden tammi-maaliskuut olivat kyllä ennätyslämpimiä, mutta huhtikuusta alkaen vuoden 1998 kuukaudet ovat vieneet voiton.
Tutkimuslaitosten mukaan lämpenemisen taustalla on erityisesti ihmiskunnan tuottamien, ilmastoa lämmittävien kaasujen määrän kasvu ilmakehässä. Lisäksi parin viime vuoden aikana Tyynellä valtamerellä vallinnut El Niño -sääilmiö on vapauttanut valtavasti meriveteen sitoutunutta lämpöä ilmastoon.
Näiden lämpimien kuukausien taustalla on nimenomaan pitkään jatkunut ja voimakas El Niño -sääilmiö aivan, kuten se oli vaikuttamassa myös vuonna 1998. Mereen varastoituneen lämmön siirtyminen ilmakehään on muuten ihan normaali ilmastollinen ilmiö, jota tapahtuu jatkuvasti.
Viime vuosi, 2015, todettiin tilastohistorian kuumimmaksi vuodeksi. Nasan johtava ilmastotutkija Gavin Schmidt arvelee, että El Niñosta johtuen on todennäköistä, että kuluva vuosi nousee tilastoissa vielä viime vuottakin kuumemmaksi.
Satelliittisarjat eivät todenneet viime vuotta tilastohistorian "kuumimmaksi". Vuosi 1998 on niissä edelleen globaalisti lämpimin, ja sen ero viime vuoteen on selkeät 0,2 °C molemmissa.

Nasan Gavin Schmidtin arvelun osuvuus tämän vuoden ennätyksellisyydestä saattaa kokea kolauksen, jos kuukausittaisten lämpötila-anomalioden muutos jatkaa samalla radalla, jolla se on ollut huhtikuusta alkaen eli noin 0,1 °C vuoden 1998 vastaavien lämpötilojen alapuolella. Minä arvelen tämän vuoden jäävän alle vuoden 1998 tason. Nimittäin esim. RSS-satelliittisarjan mukaan tämän vuoden tammi-kesäkuun keskilämpötila on vain 0,05 °C korkeampi kuin vuoden 1998 vastaava, joten tämän vuoden tulevien kuukausilämpötilojen pysyminen vähänkin yli asteen kymmenyksen tuon ennätysvuoden vastaavien alapuolella riittäisi. Kun jo käynnistynyt ja yhä syvenevä itäisen Tyynenmeren kylmää merivettä pintaan kumpauttava La Niña -sääilmiö näyttää alultaan ainakin yhtä voimakkaalta kuin vuoden 1998 jälkipuoliskon vastaava ollen kuitenkin muutaman kuukauden edellä, on vuoden 1998 ennätyksen rikkoutuminen hyvin epävarmaa. No, muutaman kuukauden kuluttua jo nähdään, mikä on mahdollista ja mikä ei.
El Niño on kuitenkin nyt hiipumassa. Tämä ilmenee siinäkin, että päättynyt kesäkuu oli vain hiukan lämpimämpi kuin viimevuotinen, eli edellinen ennätyskesäkuu. Ensi vuosi tuskin enää nousee ennätyslämpimäksi.
Myös Suomen Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen toteaa, että tällä hetkellä El Niñon vaikutus on tällä hetkellä heikko. Tämänhetkinen lämpeneminen johtuu pääasiassa kasvihuonekaasuista, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Hmmm... Tyynenmeren merentutkimuslaitokset ovat jo julistaneet La Niña -olojen syntyneen, mutta ehkä tutkimusproessori Korhonen ei ole lukenut tuoreita tilastoja.
NOAA:n tilastoista ilmenee myös, että ilmasto oli tämän vuoden ensimmäisen puoliskon aikana keskimäärin 1,5 astetta lämpimämpi kuin esiteollisena aikana. Luku on siinä mielessä tärkeä, että Pariisin ilmastokokouksessa joulukuussa valtiot asettivat tavoitteekseen, ettei maapallon ilmaston anneta lämmetä 1,5 astetta enempää.
Kuten jo aiemmin totesin, meillä ei ole luotettavaa tilastotietoa globaalista keskilämpötilasta 1800-luvulta puhumattakaan sitä aiemmista vuosisadoista tai -tuhansista. Meillä toki on erilaisia ja ehkä luotettaviakin paikallisia tutkimustuloksia lämpötilamuutoksista. Ne kertovat yksiselitteisesti sen, että lämpötilat ovat aina vaihdelleet. Välillä on ollut nykyaikoja lämpimämpää ja välillä kylmempää. Vaihtelu on ollut luonnollista. Niinpä minä voisin hyvin arvata, että viime vuoden tai vuoden 1998 keskilämpötila voisi olla asteen tai kaksikin matalampi verrattuna vaikka lämpöihin 6000 - 5000 vuotta sitten, mikä ajanjakso kuuluu myös esiteolliseen aikaan. Tämä johtaa tietysti kysymykseen, mikä on se normaalilämpötila, johon muutosta pitäisi verrata, ja johon lämpötila vihreän ideologian mukaan pitäisi stabiloida. Siihen viime jääkauden jälkeisen kylmimmän vuosituhannen kylmimpään vuosisataanko, jollaisia 1600- ja 1700-luvut täällä pohjoisessa saattoivat olla?


Ilmastotutkija ei halua tehdä kuuden kuukauden tilastosta kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä. 
– Puolitoista astetta on tietysti hirveän kova tavoite. On myös muistettava, että kun puhutaan näistä tavoitteista, puhutaan pitemmän aikavälin, kuin puolen vuoden keskiarvoista. Jos katsotaan vaikka kymmenen vuoden keskiarvoa, ei sitä puoltatoista astetta ole vielä saavutettu, mutta kovaa vauhtia sitä kohti ollaan menossa, toteaa tutkimusprofessori Korhonen.
Nonniin, tutkimusproessori juuri sanoi, että puolentoista asteen rajaa (verrattuna johonkin kyseenalaiseen vertailukohtaan) ei ole saavutettu, mutta otsikossa toimittaja kuitenkin niin väittää.
Ilmastotutkijat pitävät Korhosen mukaan noin 30 vuoden aikajaksoa tilastollisesti merkitsevänä, mutta jos muutos on hyvin nopea, kuten nyt, voidaan tarkastella lyhyempääkin aikaväliä, esimerkiksi kymmenen vuoden aikana tapahtunutta muutosta.
El Niño on nyt kääntymässä käänteisilmiökseen, La Ninaksi. Jos se on voimakas, voi se hieman viilentää maapalloa.
Korhonen arvioi, että maapallon lämpenemisessä seuraa nyt tauko, mutta kasvihuonekaasujen pitoisuus on ilmakehässä suuri ja niillä voimakas lämmittävä vaikutus, eli suurta viilenemistä ei ole odotettavissa.
Minun kuvassani 3 on esitetty kesäkuiden globaalit keskilämpötilapoikkeamat lineaarisine trendeineen viimeisen 30 vuoden ajalta. Tokihan kesäkuut ovat satelliittimittaustenkin mukaan keskimäärin hitusen lämmenneet, mutta trendi ei kuitenkaan ole lähelläkään mustaa kuvaajaa, joka esittää vallitsevan vihreän ilmastopolitiikkamme mallinnuksiin - siis ei mittauksiin - perustuvaa lämpötilamuutosta virtuaalimaailmasta. Ehkä toimittaja Kokkonen kirjoitti juttunsa syötyään jotain ruohoa tuosta iktiivisestä maailmasta?
Kuva 3: Kesäkuun keskilämpötiloja satelliittisarjoissa (UAH ja RSS) ja ilmastomallinnuksissa (CMIP5)


Minä arvelen, että ensi vuoden (2017) kesäkuun satelliittisarjojen keskilämpötilapoikkeamat löytyvät jostain piirtämien katkoviivanuolien varsilta ja sitä alempaa, mitä voimakkaammaksi alkanut La Niña syvenee. Reipas muutos laskisi ainakin UAH-sarjan trendin jo ensi vuonna lähelle nollaa, jolloin voisimme kirjoittaa, että - hupsista - kesäkuut eivät ole globaalisti lämmenneet havaittavasti viimeisen 30 vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden jatkuvasta (joskin pääosin hyödyllisestä) noususta huolimatta. Ehkä tutkimusproessori ennakoi tätä tilannetta vuoden päähän?

Lopuksi vielä kysymys: Miksi suomalaisessa valtamediassa ei juuri koskaan kerrota tarkimpien satelliittimittausten tuloksista? Arvelen sen johtuvan siitä, etteivät niiden tulokset - vaikkeivät ne vielä kovin paljoa poikkea yhä enemmän manipuloitujen maanpintamittausten tuloksista - mahdollistaisi vihreiden toimitusten propagandistisia ilmastoviestejä. Mutta jos toimittaja Kokkonen haluaisi oikeasti ja tarkasti viestittää globaaleista lämpötilamuutoksista, hän käyttäisi referenssinä tietenkin satelliittimittauksia eikä aloittaisi perättömyyksillä jo otsikossa.

1 kommentti:

  1. Yrjö, tuo Savonlinalaisten Helluntalaisten ainoa poika, nykyään viherateisti. Tälle me palkkaa veron muodossa maksamme. Harmittaa.

    VastaaPoista