torstai 28. toukokuuta 2015

Sipilän hallituksen ilmastopolitiikka: Työpaikat pidetään ja vienti vetämään

Ilmastonmuutos on otettu huomioon Juha Sipilän strategisessa hallitusohjelmassa. Katsotaanpa, millä tavalla ja vakavuudella se on tehty. Olen alla oleviin sisennyksiin kerännyt löytämäni asiaa koskevat kohdat löytämisjärjestyksessä, ja yritän niitä seuraavilla lyhyillä teksteillä kommentoida.



Ilmastonmuutos koetaan ns. uutena turvallisuusuhkana:

Euroopan ja Itämeren alueen turvallisuustilanne on heikentynyt etenkin Ukrainan kriisin seurauksena. Euroopan unionin ja Venäjän suhteiden viilentyminen vaikuttaa alueen turvallisuuteen ja taloustilanteeseen. Keskinäisriippuvuus ja uudet turvallisuusuhat, kuten kyberuhat ja hybridivaikuttaminen sekä ilmastonmuutoksen seuraukset edellyttävät koko yhteiskunnalta uudenlaista varautumista ja valmiutta.

Avaamatta jää, millaisia seurauksia ilmastonmuutoksella olisi Suomelle sen lisäksi, että yksi kattohaikarapariskunta yrittää tänä keväänä tiettävästi ensimmäistä kertaa pesintää keskellä Kosken kirkonkylää.

Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Vaikutamme aktiivisesti eurooppalaiseen ja globaaliin toimintaympäristöön. Suomi on pieni avoin talous, jonka pärjääminen perustuu suomalaisten tuotteiden ja palveluiden viennin menestykseen. Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus kasvaa ja menestyä kiinteänä osana eurooppalaista sisämarkkinaa ja maailmantaloutta. Uusiutuvat luonnonvarat, arktinen ulottuvuus ja ilmastonmuutoksen torjunta avaavat mittavia mahdollisuuksia.

Mielenkiintoista – ilmastonmuutoksen torjunta avaakin mittavia mahdollisuuksia. Yhdistettynä muutamaan edelliseen sanaan mahdollisuuksilla tarkoitettaneen bisnestä.

Ekologiseen kestävyyteen liittyvät ongelmat, kuten ilmastonmuutos, luonnonvarojen liikakäyttö ja ympäristön saastuminen esimerkiksi Itämeressä haastavat myös Suomea.

Yllä olevassa virkkeessä ilmastonmuutos uhkana on liudentunut ongelmaksi.

Seuraavassa kappaleessa ei mainita ilmastonmuutosta, mutta ”päästöttömyys” ymmärrettävästi viittaa ainakin sen torjuntaan:

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.
Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.
Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.

Jotenkin yllä olevasta jää vaikutelmaksi, että ilmastonmuutoksen torjuntaa enemmän muotoilussa ovat painaneet energiantuotannon taloudellisuus, omavaraisuus ja kotimaisuus. Eniten minua säpsähdytti turpeen ilmiselvä luokittelu uusiutuvaksi energialähteeksi, mitä se toki onkin. Sipilän hallitus nyt sen uudelleen sellaiseksi siis tunnustaa. Sen myötä hallitus myös aikoo varmistaa, että se ja muut kotimaiset biomassat saavat ilmastoneuvotteluissa mahdollisimman hiilineutraalin tai kenties jopa –nielumaisen kohtelun. Ero on melkoinen verrattuna vaikkapa ympäristöministeri Niinistön toimintaan Durbanin ilmastokokouksessa.

Suomi kantaa globaalia vastuuta ja vahvistaa turvallisuuttaan edistämällä kansainvälisessä yhteistyössä kestävää kehitystä, rauhan rakentamista sekä naisten ja tyttöjen asemaa muun muassa YK:n päätöslauselman 1325 mukaisesti. Hallitus korostaa kaikessa yhteistyössä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Hallitus kiinnittää kansainvälisessä toiminnassaan erityistä huomiota ihmiskunnan suurten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä ruoka-, vesi- ja energiapulan torjuntaan.

Yllä olevan kappaleen, jossa ilmastonmuutos luokitellaan suureksi uhkaksi, on selvästi kirjoittanut hallitusneuvotteluissa eri porukka verrattuna aiempaan ongelma-mainintaan.

Hallituskauden tavoitteet:
-  Suomi on saavuttanut 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana. Fossiilista tuontienergiaa on korvattu puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.

Nuo tavoitteet lienevät kaikista Sipilän hallituksen haasteista helpoimmat. Niiden saavuttaminen taitaisi onnistua pelkästään sillä tempulla, että turve todellakin julistettaisiin uusiutuvaksi ja siis hiilineutraaliksi energianlähteeksi. Energiaturpeen osuushan Suomen vuotuisesta energian kokonaiskulutuksesta on vaihdellut viime vuosina 5 – 7 % välillä.

Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Tämä perustuu erityisesti bioenergian ja muun päästöttömän uusiutuvan tarjonnan lisäämiseen. Suurimmat mahdollisuudet saavutetaan nestemäisten biopolttoaineiden ja biokaasun tuotannon ja teknologian kasvattamisessa.
- Uusiutuvan energian lisäämisen laskeva ja EU:n suuntaviivat täyttävä tuki perustetaan teknologianeutraalisuuteen ja taloudelliseen edullisuusjärjestykseen.
Huolehditaan biomassan kestävyyskriteerien varmistamisesta sekä reilusta taakanjaosta EU:ssa sekä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa.
Otetaan käyttöön päästökaupan epäsuorien sähkönhintavaikutusten kompensaatiojärjestelmä, joka rahoitetaan päästökauppatuloilla.
Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana.
Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.
Tuetaan alan teollisuutta ja sen vientiä sekä innovaatio- että viennin rahoituksessa.
Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.
Kannustetaan tuontiöljyn korvaamiseen lämmityksessä päästöttömillä uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

Tuossa kappaleessa päästötön ja uusiutuva turve on jo toiseen kertaan mukana. Muilta osin hallitusohjelma painottaa taloudellisuutta ja teknologianeutraaliutta. Millekään taholle ei siis luvata suosiota tuotantoteknologian perusteella ja tavoitellaan edullisia hintoja, joskin tutkimusrahoitusta ja tukea pilottihankkeisiin on edelleen luvassa. Energiaturvetta ja nestemäisiä biopolttoaineita tuottaville hallitusohjelma on lupaava edellyttäen, että tuotannon kustannustehokkuus saadaan kuntoon. Energiaintensiivistä teollisuutta aiotaan tukea, mikäli sen kilpailukyky heikkenisi energian hinnannousun myötä.

Tuulivoimalle hallitusohjelma ei ole yhtä avokätinen kuin parin edellisen hallituksen toimet. Hallitusohjelman liitteessä 6 on konkreettinen päätös, joka aika nopeasti lopettanee uusien tuulivoimaloiden suunnittelun.

Rajoitetaan tuulivoimakiintiötä, josta maksetaan syöttötariffia. Nykyisin syöttötariffijärjestelmässä olevat ja jo kiintiöpäätöstä hakeneet tuulivoimalat pääsevät syöttötariffijärjestelmään. Hallitus antaa mahdollisimman pian esityksen kiintiön rajoittamisesta (2500 MVA:sta noin 2000 MVA:han). Selvitetään vaalikauden aikana tuulivoiman edistäminen kustannustehokkaasti.

Luonto kiittää, sillä näitä ei pian enää rakenneta.
Tuo tarkoittanee sitä, että alennettuun kiintiöön mahtuisi jo rakennetun ja kiintiöpäätöstä hakeneiden yhteensä  1906 MVA:n lisäksi enää 94 MVA uutta kapasiteettia. Se tarkoittaa noin 20 isoa tuuliturbiinia tai paria keskikokoista tuulivoimala-aluetta. No, tietysti tuulivoimaa voidaan rakentaa lisää ilman tukiaisia tai olennaisesti alemmalla tukitasolla. Tuulivoimateollisuudella on siis pian mahdollisuus osoittaa, että se on tullut markkinaehtoisesti hintakilpailukykyiseksi. Tuutilullaa vaan!

Hallitusohjelman liitteessä 7 mainitaan vielä kansainvälisestä ilmastopolitiikasta:

Ilmastopolitiikasta: Hallitus toimii kattavan ja kunnianhimoisen kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi, jotta ilmaston lämpeneminen saadaan rajoitettua kahteen asteeseen. Sopimuksen on vähennettävä energiavaltaisen teollisuuden hiilivuotoriskiä ja luotava uusia markkinoita puhtaille teknologioille.

Yllä olevalla viitataan ensi joulukuussa solmittavaksi aiottuun Pariisin ilmastosopimukseen. Tämäkin sitoumus lienee aika helppo Sipilän hallitukselle, sillä sopimuksesta ei tule Kiinan, Intian, Yhdysvaltojen, Venäjän ja monien muidenkin maiden intresseistä johtuen sen paremmin kattavaa kuin kunnianhimoista. Eikä edes kattavalla sopimuksella olisi juurikaan vaikutusta sen paremmin ilmaston lämpötilaan, joka ei ole ollut empiiristen mittausten mukaan lämpenemässä lähes 20 vuoteen. Mutta kotimaiset työpaikat ja uudet markkinat noissa lauseissa taitavat painaa varsinaisia ilmastotavoitteita enemmän, sillä hiilivuotokin tuli mainituksi.

2020-luvun lopulle lykätty hiilen käytön lopettaminen jää seuraavien hallitusten murheeksi. Kun turve aikanaan saadaan luokitelluksi uusiutuvaksi ja hiilineutraaliksi, ne voivat hyvinkin antaa tehokkaimmille ja hyvin luotettaville hiilivoimaloillemme jatkoaikaa kenties vuosikymmenien päähän.

Suomi saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet uusiutuvan energian osuudesta ja päästöjen vähentämisestä vaalikauden loppuun mennessä. EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketin jatkovalmistelussa varmistetaan päästökauppajärjestelmän toimivuus, uusiutuvan energian lisääminen sekä riittävä kustannustehokkuus ja joustavuus päästökaupan ulkopuolisen sektorin taakanjaossa. Korkean teknologian uusiutuvien liikennepolttonesteiden asemaa vahvistetaan. Kaikissa ilmastopolitiikan linjauksissa on huomioitava myös vientiteollisuutemme kilpailukyky ja reilu taakanjako.

Tuossa viimeisessä lainauksessa on jo vähän toistoa, mutta otin sen tähän viimeisen lauseen vuoksi. Ilmastopolitiikan painopiste taitaa siirtyä bisneksen puolelle.

Tärkeää on myös se, mistä hallitusohjelmassa ei ilmastonmuutoksen tai energian kontekstissa sanottu mitään. Niiden asioiden joukossa ovat mm. kaikkein päästöttömimmät energiantuotantomuodot – vesi- ja ydinvoima. En osaa sanoa, mitä pois jättäminen tarkoittaa, mutta insinööri kyllä tietää niiden vähäpäästöisyyden.

Ilmasto- ja energiapolitiikka ovat sellaisia alueita, joista nykyisin on täysin mahdotonta kirjoittaa kaikkia tyydyttäviä linjauksia hallitusohjelmaan. Mutta päätellen siitä, miten punavihreässä kuplassa on alkanut närästää (tässä linkkejä Greenpeacen, WWF:n ja Tuulivoimayhdistyksen ensimmäisiin kannanottoihin), kolmen S:n neuvottelijat ovat tehneet melko hyvää työtä nykyisen ilmastonmuutoskontekstin alla. Kyllä se on aika erilainen verrattuna siihen vaihtoehtoiseen ohjelmamalliin, jota olisivat koostaneet Keskustan ja Kokoomuksen rinnalla Vihreät, RKP sekä Kristillisdemokraatit - siis Perussuomalaisten tilalla. Vai mitä Sinä asiasta ajattelet?

15 kommenttia:

  1. Vähän kyllä vaikuttaa, että vihreät olisivat vieläkin hallituksessa. "... arktinen ulottuvuus ja ilmastonmuutoksen torjunta avaavat mittavia mahdollisuuksia."

    Tätä on kuultu, mutta konkretia antaa odottaa. Ainut on se Lovion 10 M€:n pistorasiamyynti sähköautojen lataukseen ENSTO:lta, joka muutti tuotannon Viroon heti Lovion hehkutuksen lälkeen.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vihreitä on Kokoomuksessa, Keskustassa ja kaiketi Perussuomalaisissakin. Sellainen äkkikäännös ilmastopolitiikassa on siksi kovin vaikeaa ellei mahdotonta. Ehkei sellaista edes tarvita, jos loivemmilla korjauksilla pärjätään.

      Poista
    2. Keksihän itsellesi jokin nimimerkki, niin on helpompi keskustella.

      Oleellista tässä on se, että noista mittavista mahdollisuuksista ei ole tietoakaan. Jos niiden tulemiseen uskotaan, ei mitään korjauksia ole odotettavissa.

      Tapsa

      Poista
  2. Ongelman voi muodostaa ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen WWF Suomen hallintoneuvoston jäsenyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen ongelma lienee Anne Berner jonka lausunnot olemattomasta ilmastonmuutoksesta suurimpana uhkana ovat muistissa.

      Toisaalta voihan Bernereillä olla takataskussa joku käärmeöljysalva
      joka parantaa ilmastonmuutoksen ja Annekin rauhoittuu jos markkinat vetävät hyvin.

      Ilkka

      Poista
    2. No viherväki tosiaankin näkyy saaneen mieleisensä maatalous ja ympöristöministerin jota SYKE johtaja Liisa Rohweder kehuu WWF pääsihteeri ominaisuudessaan.

      Tiilikainen näkyy myös luvanneen lopettaa terästuotannon suomessa
      vuoteen vuoteen 2030 mennessä, sehän menikin jo ruotsalaisille eli eiköhän ne siirrä terästuotannon pois maastamme jo hyvissä ajoin.

      "Kivihiilen käyttö on lopetettava kokonaan vuoteen 2030 mennessä."

      http://www.vihrealanka.fi/uutiset-ymp%C3%A4rist%C3%B6/t%C3%A4llaisen-maatalous-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6ministerin-suomi-saa-kimmo-tiilikaisesta

      Ilkka

      Poista
  3. Kappas vain, Hesarikin on saanut aikaiseksi asiallisen kirjoituksen aiheesta:

    http://www.hs.fi/politiikka/a1432950847481

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa hyvä tuon jutun ensimmäinen kommentti!!

      Tapsa

      Poista
  4. Sipilällä joukkoineen on helppoa. Rahaa vaan tiskiiin niin ilmastonmuutos tulee torjutuksi. Ja muutahan vaihtoehtoa ei ole, koska Suomi tekemisineen on niin pieni maa, että tekemiset hölynpölyyn on ostettava ulkomailta. Ilmastonmuutoksen ydin kauppalehdenkin tuoreen jutun mukaan:

    Teollisuusmaat ovat linjanneet kokoavansa rahoituspaketin, jolla tuetaan kehittyvien talouksien ilmastotoimia 100 miljardilla dollarilla vuodessa tulevalla vuosikymmenellä.

    "Pariisissa ei tarvitse laittaa pöytään 100 miljardia käteisenä, mutta tarvitsemme uskottavan poliittisen sitoumuksen rahoituksesta", Pasztor sanoo.


    Pave

    VastaaPoista
  5. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  6. Sipilän hallituksen ensimmäinen epäonnistuminen on ovella! Tuulivoiman teho piti rajoittaa 2000 MW:iin ja näin saada säästöä vajaa miljardi. Nyt kuulemma paronit ovat ryhtyneet tuumasta toimeen ja alkuperäinen 2500 MW potti alkaa olla täynnä hyväksyttyjen hankkeiden osalta. Hyvä puoli tässä on toki se, että Sanni Mikkosenkin joka tuutissa peräänkuuluttamat ulkomaalaiset invesroijat saavat investoinnit tuulimyllyinvestoinnit Suomessa tehtya ja kotiutettua valtaosan tuosta ajatellusta säästömiljardista kotimaihinsa.

    Surkuhupaisaa on muuten lukea lehdistä, että Afrikkan rikkauksia ryöstetään ulkomaille, kun ulkomaalaiset sjoittajat omistavat timanttikentät ja öljylähteet. Sitä ei kukaan paheksu, että Suomessa on sama ryöstö menossa. Kittilän kultakaivoksen omistavat kanadalaiset, Talvivaarakin meni ulkomaalaisille ja lasku sotkusta suomalaisille, tuulimyllyjen tukimiljardit valuvat ulkomaille, vaikka toki muutama työpaikka saattaa syntyä Suomeen tukirahoilla, vaikka vapailla sähkömarkkinoilla nuo työpaikat syntyisivät markkinoiden ehdoilla toimiviin energialaitoksiin tai ainakin säilyisivät niissä. Nythän energianhuollon perusturvallisuutta ollaan romuttamassa tämän tuetun satunnaistuotannon takia ja se tulee näkymään karulla tavalla jokain pakkastalvena koko Suomen sähkökatkoksena. Lämmöt siinä tietysti menee samalla.

    Pave

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Energiamarkkinavirasto on täynnä kiintiöhakemuksia, joissa ei ole lainvoimaisia rakennuslupia, eli ehdot eivät täyty. Taitavat mennä läpi kuin väärä raha. Ilmeistä myös on, että ropelleja aletaan rakentaa, vaikka rakennusluvat eivät ole lainvoimaisia, kun ovat ehdollisia sen suhteen, että valitukset menevät läpi. Paronit sitten poraavat, kun ovat laittaneet rahaa kiinni vaikkain omalla riskillä, eikä mikään taho tohdi myllyjä purattaa. Näin se Suomessa menee, kun on ilmaisia miljardeja tarjolla. Tavallinen tallaaja jos aloittaa ilman lupia vaikka talon rakentamisen, siihen puututaan, eikä siinä ole nokan koputtamista.

      Poista
  7. No niin Pave, en minäkään näe kuin subventioita sinne sun tänne,
    eli köyttä mikä tulee vetävän käteen ollaan pidentämässä.

    Mutta nou hätä sanoi koira, ja heilutti häntäänsä.

    https://www.youtube.com/watch?v=VD6zQqlrWEQ

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Suomen ilmastopolitiikan ykkönen on saanut kunnioitettavan nimityksen luultavasti paskanpuhumisen tasosta ja määrästä: http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/76828769

    Nyt varmaan keskilämpötila nousee hänen ennustamansa 10 astetta, kun mainetta ja kunniaa on tullut.

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. Tapsa se pitää keskustelun tason korkeana.

    VastaaPoista