lauantai 23. toukokuuta 2015

Aleksin perusteeton kesäsääennustus

Forecan tv-meteorologinakin tunnettu Aleksi Jokela on kirjoittanut yhtiönsä blogiin lupaavan kirjoituksen otsikolla "Kesä pitenee tulevaisuudessa 1 - 2 kuukaudella". Minulle tuo sopisi oikein hyvin, mutta en valitettavasti voi ennustukseen uskoa. No, katsotaan sitä myöhemmin, mutta ensin Aleksin esittely.

Aleksi Jokela
Aleksi Jokela esittelee itsensä seuraavasti (lihavointi blogistin):
Aleksi Jokela tiesi jo lapsena haluavansa meteorologiksi, koska häntä on aina kiehtonut sää ja  kaikki sään ääri-ilmiöt erityisesti myrskyt. Aleksi halusi ryhtyä meteorologiksi myös siksi, että voisi vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemiseen.
Aleksi on työskennellyt useita vuosia sääpäivystyksessä. Tällä hetkellä hän on tuore kasvo Maikkarilla Forecan meteorologina.
Blogissa Aleksi kirjoittaa muun muassa sään ääri-ilmiöistä sekä muista erikoisista sääilmiöistä ja niiden taustoista.
Sitten mennään Aleksin blogikirjoitukseen, josta olen ottanut keskeisimmät virkkeet lainauksiksi sisennettynä ja kursivoituna.
Suomen kesä on lyhyt ja siitä pitää ottaa kaikki ilo irti, tulevaisuudessa kesästä voidaan herkutella kuitenkin paljon pidempään sillä se voi pidentyä jopa kahdella kuukaudella!
No jopas! Vai voidaan herkutella pari kuukautta pidemmällä kesällä pian?
Ilmasto lämpenee ja sen myötä myös kesä kestää pidempään, kesä alkaa aiemmin ja päättyy myöhemmin.
Tyypillisesti terminen kesä alkaa maan eteläosassa toukokuun loppupuolella ja päättyy syyskuun lopussa. Tänä aikana vuorokauden keskilämpötila pysyttelee pysyvästi +10 asteen yläpuolella.
Kuva 2
Minä kävin katsomassa ECA&D-sarjasta (European Climate Assessment & Dataset) Helsinki-Vantaan päiväkohtaiset keskilämpötilat vuodesta 1959 alkaen. Viereinen graafi kertoo termisen kesän alkamis- ja päättymisajankohdat. Keskimäärin tuona ajanjaksona terminen kesä on lentoasemalla alkanut lippujuhlapäivänä kesäkuun neljäntenä ja päättynyt syyskuun 4. päivänä. No, varmaan jossain Ahvenanmaalla tai Turun saaristossa kesä voi keskimäärinkin jatkua syyskuun lopulle asti. Kolmesta kesäkuukaudesta siis voimme puhua, joskin Suomen vaihtelevassa säässä pääkaupunkiseudun terminen kesä on saavuttanut neljän kuukauden rajan vain kolmasti sitten vuoden 1959. Nuo vuodet olivat 1963, 1992 ja 2013.


Vaikka ilmastolliset olosuhteemme ovat hieman lämmenneet sitten vuoden 1959, on kesän pituus silti pysynyt aika lailla samana. Kymmenen vuoden liukuvalla keskiarvolla mitattuna 1960-luvun termiset kesät olivat Helsinki-Vantaalla 94 - 95 vuorokauden pituisia. Koko 55 vuoden tarkastelujakson lyhimpiä kesiä koettiin suorastaan ryppäänä 1970- ja 1980-luvuilla. Esimerkiksi vuosien 1976 - 1985 kesien keskimääräinen pituus oli vain 78 vuorokautta - siis vain reilut 2,5 kuukautta. Vuosituhannen vaihteen tienoilla kesät jälleen pitenivät 1960-luvun tasolle ja muutamat viime aikoina koetut huomattavan pitkät kesät (2013 ja 2011) ovat nostaneet 2005 - 2014 keskiarvokesän pituuden 104 vuorokauteen.

Keskimääräinen vaihtelu on lyhyen mittaushistoriankin ollut aika suurta - lähes kuukauden luokkaa. Historiallisista lähteistä tiedämme, että vuosien välinen vaihtelu on ollut vieläkin suurempaa, vaikka meillä ei tarkkoja mittaustietoja asiasta ole. Esimerkiksi vuoden 1695 kevät ja kesä olivat hyvin kylmiä. Vilja kasvoi tavallisesta hitaammin, ja ruis heilimöi Uudellamaalla vasta 6. elokuuta. Monin paikoin varhaiset syyshallat tuhosivat viljan, ennen kuin se oli kypsynyt korjattavaksi. Seuraavana vuonna kova halla lopetti kesän jo 19. elokuuta, ja viljasato menetettiin pääosin toistamiseen. Tunnemme nuo vuodet suurina kuolonvuosina, sillä lyhyiden kasvukausien ja puutteellisen huoltovarmuuden seuraksena Suomen väkiluvusta katosi yli neljäsosa.

Kuva 3
Ennen vuotta 1959 on ollut myös pitkiä termisiä kesiä. Minulla ei valitettavasti ollut käytettävissä päiväkohtaisia keskilämpötiloja, mutta kuukausilämpötilat viittaisivat sellaiseen. 1930-luvulla monet kesät olivat kuukausikeskilämmöllä verrattuna viime vuosien pitkien kesien kaltaisia. Esimerkiksi vuosien 1934 ja 1937 touko- ja syyskuut olivat käytännössä yhtä lämpimiä kuin kuvassa 2 pitkinä kesinä näkyvien vuosien 1963 ja 2013 vastaavat.

Vielä kauemmas kesien historiaan voimme katsoa Luterbacherin lämpötilarekonstruktion avulla. Hain yllä olevaan kuvaan 3 Keski-Uusimaan koordinaateilla tuosta tutkimuksesta kesälämpötilat (kesäkuu - elokuu) vuosilta 1601 - 2002. Ihan luonnollinen vaihteluväli tuolla pitkähköllä jaksolla näyttää olevan reilun viiden asteen luokkaa.
Suomessa talvikuukausien lämpötilat nousevat ilmastoskenaarioiden mukaan huomattavasti enemmän, jopa kaksi kertaa enemmän kuin kesäkuukausien lämpötilat. Kesäkuukaudetkin lämmennevät kuitenkin useilla asteilla riippuen kuinka pessimististä tai optimistista skenaariota katsotaan. Seuraavaksi vertaan kahden eri skenaarion ennustamia kesän pituuksia Suomessa. Toisessa skenaariossa (B1) kasvihuonepäästöt ovat vähäisiä ja toisessa (A2) runsaita.
Vähäpäästöisen B1-skenaarion mukaan kesäkuukausien lämpötilat nousevat vuoteen 2050 mennessä noin 1,5 asteella (talvikuukaudet n. 3 asteella), pessimistisen runsaspäästöisen A2-skenaarion mukaan n. 2 asteella (talvikuukaudet n. 4 asteella)
Pelkästään tämä 1,5 asteen nousu keskilämpötiloissa tarkoittaa sitä, että etelässä keskilämpötila nousee 10 asteen yläpuolelle jo toukokuun alkupuolella ja kesä vaihtuu syksyyn syys-lokakuun vaihteessa (pituus lähes 5 kk).
Nyt selvisi, mihin Aleksi Jokela perustaa ennustuksensa kesien huikeasta pitenemisestä. Hän on kaivanut vuonna 2000 IPCC:n kolmatta arviointiraporttia varten laaditut kasvihuonepästöskenaariot esiin, ja ennustaa niiden mukaisesti kesien pitenevän vuoteen 2050 mennessä lähes viiteen kuukauteen ja lämpenevän 1,5 asteen verran. Lämpeneminen jatkuisi vuosisadan loppuun mennessä vielä jopa saman verran, jolloin Etelä-Suomen kesät olisivat pari kuukautta nykyistä pidempiä.

Tämä bloggaus on jo venähtänyt sen verran pitkäksi, että en lähde kovin yksityiskohtaisesti ruotimaan Jokelan skenaarioita. Toteanpa vain, että nuo skenaariot eivät ole kyenneet ennustamaan edes viimeisen 15 vuoden aikana koettua ilmastoa sen paremmin globaalisti kuin alueellisesti. Eikä niillä ole kyetty simuloimaan muutakaan osaa menneestä ilmastosta. Niiden ennustekyky on siis jokseenkin olematon. Tämän Aleksi unohti kertoa koettaessaan vakuuttaa lukijansa ilmastonmuutoksen hillintätarkoituksessa. Ja koska Aleksilla ei ole muuta kesien pitenemiseen esittää, jää pitenevien kesien ennuste tyhjän päälle. Harmi, sillä minulle pidemmät kesät kyllä kelpaisivat.

Aleksin edustama Foreca pystyi seurantani mukaan ennustamaan viime joulu-helmikuun talvilämpötilat osin oudon kehnosti. Yhden vuorokauden päähän ulottuvissa ennusteissa oli seitsemän asteen virheitä ja viiden vuorokauden ennusteista alkaen yli 10 asteen virheitä. Olenko liian kriittinen, jos en myönnä luottavani Aleksiin ja hänen kollegoihinsa 50 tai 100 vuoden päähän ulottuvissa ennusteissa?

Epäilemättä Aleksi Jokela haluaa pelastaa maailman ilmastonmuutokselta ja hiilidioksidilta. Mutta ensin pitäisi vaikkapa selittää, miten hiilidioksidi on säädellyt kuvassa 3 näkyviä kesälämpötiloja.

123 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen tuo Luterbacherin artikkeli sinänsä..

    "Multiproxy reconstructions of monthly and seasonal surface temperature fields for Europe back to 1500 show that the late 20th- and early 21st-century European climate is very likely (>95% confidence level) warmer than that of any time during the past 500 years. This agrees with findings for the entire Northern Hemisphere. European winter average temperatures during the period 1500 to 1900 were reduced by ∼0.5°C (0.25°C for annual mean temperatures) compared to the 20th century. Summer temperatures did not experience systematic century-scale cooling relative to present conditions. The coldest European winter was 1708/1709; 2003 was by far the hottest summer."

    Eli siis perustat tuon kesäkauden lämpötilatiedon paperiin joka kertoo että 1900-luvun loppu ja 2000-luvun alku ovat lämpimimpiä 500 vuoteen..? Oletko siis yhtä mieltä koko paperin kanssa vai vain tuon yhden käyrän jonka valitsis?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viittaamiseni johonkin tutkimukseen tai sen jonkin tuloksen lainaaminen ei toki tarkoiita, että olisin "yhtä mieltä" paperin kanssa. Mutta pidän tutkimusta mielenkiintoisena. Luterbacherin paperilla on ansionsa, ja aivan erityisesti arvostan sitä, että sen tulokset ovat saatavilla KNMI Explorerin kautta tällaiselle harrastajallekin.

      Minulla ei ole ongelmia hyväksyä sitä, että Euroopan ilmasto on lämmennyt viimeisen 500 vuoden aikana. Luterbacherin käyttämien tutkimusten kanssa samansuuntaisia tuloksia antavat myös monet muut proxytutkimukset. Mutta käytin Luterbacherin tuloksia nyt lähinnä historiallisen perspektiivin vahvistamiseksi ja melkoisen luonnollisen vaihtelun osoittamiseksi. Aleksi Jokelalta tämä näkökulma jäi kertomatta,

      Poista
    2. Jos se on mielenkiintoinen, miksi et lukenut mitä siinä luki.

      "This agrees with findings for the entire Northern Hemisphere. European winter average temperatures during the period 1500 to 1900 were reduced by approximately 0.5 degrees C (0.25 degrees C for annual mean temperatures) compared to the 20th century."

      Siinä siis luki että vuosien 1500 - 1900 väliltä on keskimäärin vähennetty 0,5C astetta, aihe jota tälläkin palstalla on käsitelty aiemminkin.

      Samaan suuntaanhan löytyi mm. Kaisaniemestä ja Sodankylästä.

      Laitetaas miten Fär Saarilla.

      https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/05/23/cooling-the-past-in-the-faroes/

      Ilkka

      Poista
    3. Tuo "were reduced" ei muuten välttämättä käänny suomeksi ihan noin kuin Ilkka väittää..

      Poista
    4. Se siis tarkoittaa vain että lämpötilat olivat alemmalla tasolla. Se ei tarkoita että joku olisi ne siirtänyt tuon verran alaspäin tätä tutkimusta varten.. Vai mikä oli pointtisi Ilkka?

      Poista
    5. Tarkoitin sitä että redusointiväite koski sitä edeltävää lauseketta

      "Abstract

      Multiproxy reconstructions of monthly and seasonal surface temperature fields for Europe back to 1500 show that the late 20th- and early 21st-century European climate is very likely (>95% confidence level) warmer than that of any time during the past 500 years. This agrees with findings for the entire Northern Hemisphere."

      Että kuukausi ja vuodenaika multiproxy rekosntruktioista jotka "todistivat" 95% todennäköysyydellä että nyt on kuumempaa kuin
      viime 500 vuoden aikana oli rukattu 0,5C alaspäin.

      Eli paperissa ei väitetty "Eli siis perustat tuon kesäkauden lämpötilatiedon paperiin " vaan siinä kommentoitiin rekonstruointeja.

      Ilkka

      Poista
    6. Pitäisi nähdä koko paperi mutta minusta siinä ei sanota että olisi rukattu mitään. Kielessä on vivahteita...

      Poista
    7. Vähennetty mitä vähennetty.

      Vai kelpaako pienennetty.

      Ainakaan siinä ei sanota "että lämpötilat olivat alemmalla tasolla".

      Muutenhan siinä olisi ilmaistu että ennen oli kylmempää.

      Mikä tuossa nyt mättää, "Multiproxy reconstructions of monthly and seasonal surface temperature fields for Europe back to 1500 show that the late 20th- and early 21st-century European climate is very likely (>95% confidence level) warmer than that of any time during the past 500 years", eihän mullakaan ole tuohon mitään sanomista kun LIA on ihan tunnustettu ilmiö, kyse onkin vain siintä kuinka paljon oli kylmempi kun vielä 0,5C on vähennetty.

      Ilkka

      Poista
    8. Enpä jaksa vängätä.. Aivan kuin haluat.. ;)

      Poista
  2. Meille kansakoulussa opetettiin, että Suomessa voi asua Golfvirran ansiosta. Ilman sitä olisi perhanan kylmää, koska aurinko ei paista hyvin Suomeen kuin juuri nyt ympäri vuorokauden muutaman kuukauden ajan. Sitten on pimeää ja kylmää, ellei satu niin, että lounaistuulet ovat vallitsevia ja tuovat lämpöä pimeään ja muuten kylmään Pohjolaan. En siis jaksa ymmärtää noiden meteoriittien ennustuksia ja puheita siitä, että hiilidioksidi lämmittäisi etenkin Suomea tilanteessa, jossa aurinko ei juurikaan pilkistele taivaanrannassa.

    VastaaPoista
  3. Tietokonemaailmassa on shortsikeli mutta kun menee pihalle shortsit jalassa niin reaalimaailma lyö kylmällä rätillä naamaan. Tänä vuonna mittarissa ei ole ollut vielä kertaakaan punaisella kakkosella alkavaa lukemaa täällä saaristomeren kupeessa.

    VastaaPoista
  4. Aleksi näkyy kyllä osallistuvan bloginsa keskusteluun, mutta valitsee tietenkin tarkkaan kysymykset, mihin vastaa. Vaikeimmat pyrkii vaikenemaan kuoliaaksi.

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Kun noita Aleksin vastauksia lueskelin, niin asiaa oli kyllä niistä aika vaikea löytää.

    Tapsa

    VastaaPoista
  6. Minusta tuo Mikon ensimmäinen lihavoitu lainaus kertoo Aleksista kaiken oleellisen. Jos kaikki meteorologit ovat jo lapsina tuolla tavoin aivopestyt, niin mitä muuta heiltä aikuisiässä enää voisi odottaakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No selkiä IPCC kloonihan tuo näyttää olevan mutta missä näitä kloonataan, jossain biotekniikan laitoksellako?

      Ilkka

      Poista
  7. Olen ihmetellyt miksi Aleksi ja kumppanit eivät koskaan ennusta ensi vuoden tai vaikka vuoden 2020 kesää. Onnistunut ennustus edes muutaman vuoden päähän toisi paljon uskottavuutta.

    VastaaPoista
  8. Ennusteita tehdään aina niin pitkälle, että ennustaja on jo silloin ainakin eläkkeellä ellei kuollut. No, eihän tuota virkamies- saati poliitikkovastuuta meillä ole olemassakaan. Tekstivieteilystään saattaa kyllä sanktioita tulla, muu sekoilu ja varsinkin onneton päätöksenteko menee aina veronmaksajan piikkiin.

    Tapsa

    VastaaPoista
  9. Korkealentoista ja -korkeatasoista keskustelua jälleen, jatkakaa ihmeessä.

    VastaaPoista
  10. Miltäpä tuo Helsinki-Vantaan graafi näyttää jos lasket vuosittaisen erotuksen loppu- ja alkupäivän välillä. Löytyykö kesän pituudesta nouseva / laskeva vai ei trendiä ollenkaan..?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinaatko että pitkäänkin on tallennettu online dataa?

      http://weather.gladstonefamily.net/site/EFHK

      Ilkka

      Poista
    2. 1.7.1844 lähtien Kaisaniemessä:

      http://ilmatieteenlaitos.fi/avoin-data-saahavaintojen-vrk-ja-kk-arvot

      -L4

      Poista
    3. Entäs alku ja loppupäivä jotta voisi laskea vuosittaisen erotuksen,
      kuten mainitsit.

      Ilkka

      Poista
    4. Eikös nuo Mikolla olleet kaikki jo valmiina ekselissä?

      Poista
    5. Helsinki-Vantaan termisen kesän pituudesta löytyy seuraavia trendejä:
      1959 - 1968 trendi on +0,13 vrk
      1959 - 1978 trendi on -1,34 vrk
      1959 - 1988 trendi on -0,60 vrk
      1959 - 1998 trendi on -0,13 vrk
      1959 - 2008 trendi on +0,12 vrk
      1959 - 2014 trendi on +0,26 vrk.

      Noista 10-vuotiskausien kerrannaisista lineaarisiin trendeihin luottava voi sitten valita omansa ja kertoa luvun 36:lla, jolloin saa projektion kesän pituuden muutoksesta vuoteen 2050. Minä en luottaisi noista mihinkään, sillä melkoista etumerkin vaihtelua on Pohjolan kesäsää osoittanut.

      Poista
    6. Ehkä kannattaisi käyttää kauempana merestä olevaa asemaa? Meren tasaava vaikutus lienee Kaisaniemessä suuri.

      -L4

      Poista
    7. Täältä näkee kesän alku- ja loppupvämäärät havainnollisesti kartalla ympäri Suomen jaksolla 1981-2010.

      http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot

      Poista
    8. L4, missä on käytetty Kaisaniemen datoja. Meren "tasaava vaikutus" toimii niin, että keväisin Porkkalanniemessä on 6-7 astetta viileämpää kuin 20 km pohjoisempana. Syksyisin osat vaihtuvat.

      Tapsa

      Poista
  11. Antarktis kuulemma sulaa niin nopeasti, että se näkyy painovoimakentässä.
    http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/antarktis+sulaa+niin+nopeasti+etta+se+nakyy+painovoimakentassa/a1064506

    VastaaPoista
  12. Näkyypi nuo Antarktisjään sulaneet ennätykseensä.

    Pariisin ilmastokekkereitä edeltävä alaarmi, III luokka.

    Haku "antarctic ice bamberg"

    Noin 31 200 000 tulosta (0,74 sekuntia)

    Eli varsinainen alaarmioffensiivi mitä punavihreä kettutyttömediamme levittää kiitettävästi.

    Näitä alaarmeja on tullut kuin suokuokalla koko 2000 luvun ja aiemminkin,
    ja Antarktisksen merijäätkin ovat edelleen ennätyksissä ja/tai lähellä sitä.

    Esimerkki alaarmi vuodelta 2009:

    http://www.npr.org/templates/story/story.php?storyId=104133389

    Ilkka

    VastaaPoista
  13. Hauska juttu taas. Otsikko isolla, että Etelämanner sulaa, mutta tekstissä puhutaankin sitten pelkästä niemimaasta. No, useimmillehan tuo menee täydestä.

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitähän ne ovat kovasti Nasassakin ihmetelleet, että etelänapa on historiallisen ennätyksellisessä jäässä. Suomen ilmastrollit hehkuttavat puutaheinää. Mukana on tekniikan alan lehtiäkin.

      Huvittavaa on myös kuulla, kuten juuri uutisista kuulin, että huomenna on JOPA 21 astetta lämmintä. Suomessa ei viime vuosikymmeninä ole ollut kuin yksi toukokuu ilman helteitä, 1987. Viime vuonna hehkutettiin, että helteet yleistyvät, nyt ne ovat sateet. Ja meret imee lämmön.

      Poista
  14. Ilmaston lämpeneminen globaalisti ei tarkoita sitä että kaikkialla lämpenee koko ajan ja tasaisesti. Vaikka meillä olisi kylmä kesä voi tämä vuosi olla - niinkuin näyttää - yksi mittaushistorian lämpimimmistä.
    Merijää Antarktiksen ympärillä sulaa ja kasvaa vuosittain. Ennätys liittynee voimistuneisiin tuuliin jotka avaavat merijäähän aukkoja jotka helposti jäätyvät. Sekä samaisten tuulten aiheuttamiin virtausten muutoksiin jotka tuovat lämpimämpää vettä sulattamaan jäätä..
    Kokonaisuudessaan Antarktiksen mannerjäät menettävät massaa ja nämä uudet havainnot niemimaslta eivät sitä muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mihin väitteesi "Antarktiksen mannerjäät menettävät massaa" perustuu.

      Mallinnuksiinko Antarktisniemimaalta koko Antarktikselle.

      Sellaisen olen nähnyt, mutta se on vain mallinnus eikä mittaus.

      http://joannenova.com.au/2013/04/antarctica-gaining-ice-mass-and-is-not-extraordinary-compared-to-800-years-of-data/

      Ilkka

      Poista
    2. Joo, tämä on helppo uskonto teille. Aina löytyy lämmin paikka maapallolta. Nyt se on Intiassa. Kylmään liittyen ne eivät kelpaa jokapäiväisiksi uskontunnustuksissa valtamediassa ja säätiedotuksissa.

      Kässärikin elää sen mukaan millaiset säät ovat vallalla ja sujuvasti unohdetaan se, että pari talvea sitten luvattiin tulevien talvien olevan lumisia ja viime kesänä tulevien kesien olevan helteisiä, koska Suomi lämpenee ennustuksen mukaan jopa 6 astetta ja paljon muita enemmän. Jostakin syystä ei tuo CO2 nyt lämmitä.

      Jos nyt tällä hetkellä olisi kysymys lämmöstä, hehkutettaisiin joka ilta ja päivä sitä, että kuinka kylmä on, eikä hellepäiviä ole ollut toukokuussa yhtään, mikä on poikkeuksellista ja tapahtunut vain 1987. Nyt tuo jopa 21 astetta on iltojen ja uutisten loru, hokema ja uskonvahvistus.

      Pave

      Poista
    3. Niin Pave, tuo 21:kin on mitattu vain kaakonkulmilla.

      Nyt näyttää vahvasti siltä, että Länsi-Uusimaa välttyy noilta yli 20 asteen helteiltä koko toukokuun. Se lienee varsin poikkeuksellista, joten menee takuulla kässärin mukaan.

      Tapsa

      Poista
    4. Pave, missä oikein mediassa luvattiin "tulevien talvien olevan lumisia?" Olisi mielenkiintoista tietää, missä tällaista on lupailtu.

      Kasperi

      Poista
    5. Asiahan on selkeästi selitetty CRU,n toimesra.

      "Tutkijat eivät löytäneet lumisuudelle muuta syytä kuin Pohjoisnavan jääpeitteen ohentumisen."

      "Ylimalkaisesti tutkimus pitää todennäköisenä, että tulevat talvet muuttuvat kylmemmiksi vuosikymmenien kuluessa kyseisillä alueilla."

      Tosin liekö noi napajäät ohenneet tai talvet muuttuneet sanottavasti kylmemmiksi mutta yksi asia on todistettu eli se että johtavimmalla
      ilmastotieteellä on todistus sekä lumien lisääntymisestä että vähenemisestä joista valitaan kulloinkin sopiva vallitsevien sääolojen mukaan.

      http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmastonmuutos/selitys+viime+vuosien+lumisille+ja+kylmille+talville+loytynyt/a784800

      Ilkka

      Poista
    6. Miten käy muualla maailmassa tuon tutkimuksen mukaan? Ja kuinka pitkään nuo kylmät talvet jatkuvat? 10 vuotta? 50 vuotta?

      Kasperi

      Poista
    7. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/nelja-kovaa-lumitalvea-etela-suomessa-sattumaa-vai-jatkuvatko-lumiset-talvet/1910894

      Tuossa yhteydessähän niitä kovasti mietittiin ja ennusteltiin myös ilmatieteen taholta. Ihan naurattaa tuo sana ilmatiede, koska mitä ihmeen tiedettä se ennustaminen on? No toki monihan niihin ennustuksiin tuntuu ilman pienintäkään kritiikkiä uskovan.

      Poista
    8. Kyllähän sitä tieteellistäkin ennustamista on, mutta esim IPCC rikkoo tieteellisen ennustamisen kriteereitä niin pahasti että se kutsuu väitteitään skenarioiksi eikä ennusteiksi.

      http://www.klimaarkivet.no/content/ipcc-models-violate-72-scientific-principles

      Poista
    9. Armstrong on varmasti mainio markkinoinnin ennustaja mutta kaikella kunnialla nuo väitteet ovat aika lailla puuta heinä..http://blogs.nature.com/climatefeedback/2007/07/global_warming_and_forecasts_o.htm

      Poista
    10. IPCC:n ennusteet ovat skenaarioita siksi, että niissä pitää olettaa ihmiskunnan CO2-päästöjen kehitys tulevaisuudessa, eli tuotammeko ilmakehään hiilidioksidia nykyisellä tahdilla vai kasvavatko/vähenevätkö päästöt, CO2-pakote kun kerran määrää mallien kehityksen. Ennusteet siis pitää tehdä tällaisille erilaisille tilanteille, ts skenaarioille. Se, että niitä kutsutaan skenaarioiksi on aivan oikein ja kohtuullista, ja skenaarion tässä voisi siis avata vaikka näin: "ennuste sille, mitä tapahtuu jos ihmiskunta tekee X"

      Poista
  15. On kyse poikkeuksellisuudesta tai ei, lupauksista tai ei, ilmastosta tai säästä, lyhyestä aikavälistä tai pitkästä aikavälistä, Pavella on pointti: CO2 ei nyt lämmitä. Ja jos joku niin väittää, niin hän on joko CO2-uskonnon harjoittaja tai ko. uskonnon aivopesty uhri. Tai muuten vain maailmanlopun manaaja.

    Yksinkertaista. Ja totta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Satelliittimittaukset (Harries 2001, linkki alla) aikaväliltä 1970-1997 osoittavat, että maapallo säteilee yhä vähemmän lämpöä avaruuteen hiilidioksidin (sekä metaanin ja whatnot) absorptioalueella. Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään siis estää lämmön säteilemistä maapallolta avaruuteen. Tämä on suora havainto kasvihuoneilmiöstä.

      http://www.nature.com/nature/journal/v410/n6826/abs/410355a0.html

      Poista
  16. Antarktiksen jäämassa vähenee mittausten mukaan. Tästä on puhuttu useasti. Joannenovan artikkeli ei puhu koko massatasapainosta vaan ainoastaan surface mass balancesta. Joidenkin tahojen mukaan sadannan lisääntyminen ilmastonmuutoksessa kuuluu nk. kässäriin.

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näytä ihmeessä ne mittaukset.

      Semmoinen vertaisarvioitu tieteellinen tutkimus aiheesta olisi nyt kova sana.

      Mallinnuksia ei kelpuuteta.

      Ilkka

      Ilkka

      Poista
    2. Katso imbie.org, aiheestahan on jo puhuttu aiemminkin.

      http://ntrs.nasa.gov/archive/nasa/casi.ntrs.nasa.gov/20140006608.pdf

      -L4

      Poista
    3. Katso itse vaan, vai etkö osaa.

      Esität vain jatkuvasti löysiä väitteitä ja muiden pitäisi tarkistaa väitteesi ties mistä.

      Impesi puhkesi vasta vuonna 2011 joten ei siintä juuri trendejä rakennella ja siinä on juuri kysymys mm. mallinnuksesta ja adjustoinneista jotka, kuten sanoin eivät kelpaa todisteiksi.

      "and the input-output method, glacial isostatic adjustment, surface mass balance modelling, glaciology, and ice sheet modelling."

      http://imbie.org/imbie-2012/

      Ilkka

      Poista
  17. Aika humoristista nimittää jo 319 kertaa viitattua huippututkimusta Sciencessä "löysäksi väitteeksi". Varsin huvittavaa kun vertaa siihen kuinka vähän villoja sinulla on aiheesta esittää :D

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mistä sait huippututkimuksen kun kyseessähän oli mallinnus ja adjustointileikki vuoden 2012 jälkeisellä aineistoilla, ja mitä viittausten määrään tulee onhan raamatussakin tuhansia viittauksia jumalaan mutta ei sekään todista jumalan olemassaolosta.

      Sinä väitit löysästi mitatun, minä osoitin impesi itse kertovan mallinnetun ja adjustoidun.

      Ilkka

      Poista
    2. "Mitä viittausten määrään tulee onhan raamatussakin tuhansia viittauksia jumalaan mutta ei sekään todista jumalan olemassaolosta."

      Siitäs sait, L4! Tuon parempaa argumenttia ei voi esittää.

      Poista
  18. Sciencessä julkaistu ja lyhyessä ajassa 319 kertaa viitattu tutkimus on jo määritelmällisesti todellinen huippututkimus. Voidaan puhua landmark-paperista, mitä lieneekään suomeksi..

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos tutkimuksella on 47 aktiivista tekijää, on luonnollista, että viittauksia tulee paljon, kun tutkijat itse ja kaverit viittailevat ahkerasti. Toinen keino saada runsaasti viittauksia on ujuttaa huono ja kiistanalainen tekele tunnettuun julkaisuun, jota sitten muut tutkijat innokkaasti riepottelevat.

      Poista
    2. No vieläkö siintä viittojarapu armadan viittausten merktyksestä kun
      tuossa oikeassa reubassa juuri tänään rauhoiteltiin ettei Antarktisjäät
      romahdakkaan mereen päinvastaisista väitteistä huolimatta.

      https://roskasaitti.wordpress.com/2015/05/29/tutkimus-jaahyllyt-eivat-karkaakaan/

      Enemmin kiinnittäisin huomiota tähän ympäristöministeriön, SYKE,n
      ja WWF,n väliseen napanuoraan eli jatkaako ympäristöministeriö edelleenkin WWF,n sivukonttorina, suojatyöpaikkoina ja komennossa mitä seuraisin silmä tarkkana kun teothan sen paljastavat.

      Ilkka

      Poista
    3. Mielenkiintoista.. Tällä kertaa tutkimus, joka pohjaa numeeriseen simulaatioon näyttää kelpaavan Ilkalle ilman mitään kakisteluja..? :D

      Poista
    4. Mitä sait päähäsi että pidän Riston mainitsemia jääylänteitä
      numeeriseen simulaation tuloksina.

      Ilkka

      Poista
    5. Et siis tutustunut siihen julkaisuun mihin Risto juttunsa nojaa? ;) Malleja ja simulaatioita.. ;)

      Poista
    6. Tutustuin siihen miten jäät nojaavat jääylänköön etteivät ne
      Antarktisjäät sittenkään romahda väitetysti mereen, koska siis nojaavat
      jääylänteeseen.

      Mikä tuossa taas on muka niin vaikeaa, eihän se jääylänne ole
      simulaation tulos.

      Ilkka

      Poista
    7. Ei ne jääylänteet ole mikään uusi juttu. Mutta niiden käyttäytymisen tutkiminen tietokonemalleilla ja siitä vedetyt johtopäätökset on..

      http://www.alphagalileo.org/ViewItem.aspx?ItemId=153084&CultureCode=en

      Poista
    8. Onko tää mallinnuksiin järkkymättömästi luottaville ensimmäinen joka ei kelpaa kun tulos on mahdollisesti ihan oikea?

      Poista
    9. En ole sanonut että tulos ei kelpaa.. Ihastelen vain sitä kirsikanpoimijoiden riemua kun kerrankin mallitulos kelpaa..;).. Todella suoraselkäistä.. ;)

      Poista
    10. Lopputulos, joka on mieleinen, on järkkymättömästi oikein. Malleillakin saatu kelpaa silloin.

      Poista
    11. Ja jos lopputulos ei ole mieleinen, niin adjustoidaan se mieleiseksi.

      Poista
    12. Niin, miten vaikeaa mahtaakaan olla mallinnus jäävirtaa hidastavasta tiedetystä jarrusta vs ilmaston mallinnuksesta jonka kaikkia "draivereita" ei tiedetä?
      Yksikään "ilmastotieteilijä" ei ole vielä tunnustanut tietävänsä ilmastosta kaiken tarpeellisen, poislukien yksi kotimainen eläkeläinen.

      Poista
    13. "Yksikään "ilmastotieteilijä" ei ole vielä tunnustanut tietävänsä ilmastosta kaiken tarpeellisen, pois lukien yksi kotimainen eläkeläinen."

      Siis ilmastonmuutosko on fakta vasta sitten, kun riittävän moni "ilmastotieteilijä" tunnustaa tietävänsä ilmastossa kaiken tarpeellisen? Oletko varma, ettei niin ole jo tehty?

      Toisaalta: ilmeisesti ilmastodenialistit tietävät jo lähtökohtaisesti kaiken tarpeellisen?

      "Ei tiedetä tarpeeksi" on oiva väite, jonka lähempi tarkastelu ei kestä päivänvaloa. Kaikki tarpeellinen tieto on ollut jo kauan. Ei kai tätä blogia ja vastaavia keskustelupalstojakaan muuten olisi.

      Poista
    14. Odotan mielenkiinnolla jatkoanalyysejä missä arvioidaan tämän mallinnuksen (joka ilman muuta lisää ymmärrystä mutta ei tietenkään ole koko totuus) merkitystä muihin viimeaikaisiin tuloksiin Antarktikselta. Veikkaan että tämä ei ihmeemmin vaikuta siihen että lämmin vesi pääsee altapäin sisään altaisiin missä nämä jäähyllyt ovat olleet suojassa.. Tämä mekanismihan on se minkä vuoksi nähdään että joitakin jäätiköitä ei voi enää pelastaa..

      Poista
    15. Tutkimus ei mitenkään muuta sitä että jäähyllyn ohetessa se hinkkaa vähemmän jääylänteitä vastaan ja joissain tapauksissa vapautuu kokonaan, mikä tietysti lisää jäähyllyn liikkeen nopeutta. Lämmennyt vesi on jo saanut tätä paikoitellaan aikaan, oletettavasti sama voi jatkua.

      -L4

      Poista
    16. Mikä lämmennyt vesi.

      Oliko sinulla tietteellistä vertaisarvioitua tutkimusta lämmenneestä vedestä kun ko. tutkimus käsitteli vuoden 2012 jälkeistä aikaa.

      Ilkka

      Poista
    17. "Siis ilmastonmuutosko on fakta vasta sitten, kun riittävän moni "ilmastotieteilijä" tunnustaa tietävänsä ilmastossa kaiken tarpeellisen? Oletko varma, ettei niin ole jo tehty?"

      Yksikään mallinnus ei voi "ennustaa" tulevaa ilmastoa niin kauan kun ei tiedetä miten "ilmasto toimii" .
      Täytyy taas laittaa R.Lindzen:in viisaus tähän.
      TIETOMME ILMASTOSTA ON PRIMITIIVISELLÄ TASOLLA. Ja taitaa pysyä vielä pitkään.

      Ja ilmastonmuutos on ollut fakta yhtä kauan kuin ilmasto on ollut olemassa. Sen muutoksen suunta heiluu edestakaisin ja välillä pysyy paikallaan niinkuin tällä hetkellä.

      Aleksin väittämän mukaan 2050, siis 35 vuoden päästä kesä olisi 5kk mittainen. Termisen kesän alkamisen pitäisi siis kiihtyä pikkasen vajaan vuorokauden vuosivauhtia, hevosetkin hirnuu moiselle väitteelle.


      "Mikä lämmennyt vesi."
      No se sama joka kasvattaa tälläkin hetkellä Antarktiksen merijäätä ennätystahtiin. Nytkin siellä on merijäätä enemmän kuin "koskaan" tähän aikaan vuodesta.

      Poista
    18. Nyt on kyllä jollakulla puurot ja vellit sekaisin, vai miten vuonna 2012 julkaistu tutkimus voisi käsitellä havaintoja vuoden 2012 jälkeen? Syvemmältä lämmenneet vedt ovat pääselitys sille että Amundsenin Meren rannikolla isot jäävirrat ovat kiihdyttäneet kulkuaan. Sekä kiihdytyksestä että lämmöstä on mittauksia.

      -L4

      Poista
    19. Hiljaiseksi vetää, onneksi kuitenkaan tässä blogisfäärissä tiedot ilmastosta tahi ilmastonmuutoksesta eivät ole primitiivisellä tasolla.

      Poista
    20. L4 itse tyrkytti impeään projekti joka siis alkoi 2012.

      The team had expertise in the techniques of satellite altimetry, gravimetry, and the input-output method, glacial isostatic adjustment, surface mass balance modelling, glaciology, and ice sheet modelling "

      Ilkka

      Poista
    21. Tarkoittaako Miehtinen Rinteen Jussia?

      Hän tosiaan kiertää Suomea julistamassa ilmastonmuutoksen ilosanomaa ja väittää pystyvänsä laskemaan ilmaston satojen vuosien päähän suunnilleen vanhan Hämeenläänin kokoisille länteille, jos päästöt ovat tiedossa.

      Tämä toimii, kun ilmastomallit perustuvat säämalleihin, jotka ovat alueellisia ja ennusteet ulottuvat sato... siis viisi päivää eteenpäin, joskus osuvat, joskus eivät.

      Kysyin häneltä kerran, että miten ilmasto voi olla stabiili, jos positiiviset takaisinkytkennät ovat monikymmenkertaisia. Ei kuulemma ymmärtänyt kysymystä.

      Tapsa

      Poista
    22. Miten skedptikot voivat "tietää" että CO2 on vaaratonta ilmastolle jos kerran ilmastosta ei tiedetä vielä paljon mitään??

      Poista
    23. Lindzen on tosiaan aivan oikea tiedemies ja ilmaston tutkija - mutta hänen näkemyksensä ilmastonmuutoksesta eivät ihmeemmin herätä muussa tiedeyhteisössä vastakaikua. Tietoa päätösten ja toiminnan taakse on jo aivan riittävästi, emme ole aivan primitiivisellä tasolla kuitenkaan.

      Lämmenneestä vedestä joka sulattaa jäähyllyjä on useampiakin artikkeleita, vaikkapa

      http://www.researchgate.net/publication/259534271_Intrusion_of_warm_surface_water_beneath_the_McMurdo_Ice_Shelf_Antarctica

      https://www.nasa.gov/topics/earth/features/earth20130613.html

      http://m.livescience.com/39606-melting-ice-pine-island-glacier.html

      Tosin nämähän eivät tietenkään kelpaa koska osassa on käytetty apuna mallinnusta. Tämä sallitaan vain jos se tuottaa lehdistötiedotteeseen otsikon jota voi käyttää kirsikanpoiminnassa.. ;)

      Poista
    24. "Miten skedptikot voivat "tietää" että CO2 on vaaratonta ilmastolle jos kerran ilmastosta ei tiedetä vielä paljon mitään??"

      No vaikka siten että menneisyydessä pitoisuus on ollut moninkertainen ja elämä on silloin kukoistanut. Mitään katastrooffia se ei ole siis ikinä saanut aikaan.

      Ja Tapsalle, tarkoitin ilmastoa ei enää tarvii tutkia alestaloa.
      http://www.hs.fi/tiede/a1380259968962

      Poista
    25. "No vaikka siten että menneisyydessä pitoisuus on ollut moninkertainen ja elämä on silloin kukoistanut. Mitään katastrooffia se ei ole siis ikinä saanut aikaan."

      Olisikohan sinulla, mlehtinen, tarjota joitain lähdeviitteitä ja elämän kukoistuksen kuvauksia? Siis luonnollisesti sellaisia, jotka eivät kumoa "ilmastosta ei tiedetä vielä paljon mitään" -väitettä.

      Poista
    26. Pelkkä yleissivistys ja koulun käynti riittää. Nykyisen kivihiilivarat ja ööli jne on niiltä ajoilta peräisin kun cokakkosta oli moninkertainen määrä.
      Jos on koulussa mennyt ohi niin tuossa on kivihiilikaudesta pikkunen opintopläjäys.
      http://www.peda.net/verkkolehti/jamsa/lukio/bg?m=content&a_id=34
      Jurakaudella CO2 pitoisuus oli yli 1500ppm ja kummasti vaan tossa myrkkypitoisuudessa kasvoi myös suurin tiedossa oleva dinosaurus joka oli ~40 metriä pitkä ja painoi ~77tonnia.

      Ja kas kummaa, aina kun lämpöisten jaksojen jälkeen viilenee niin sukupuuttoaalto lähtee liikkeelle. Vai onko sekin anon mielestä toisinpäin :) .

      Poista
    27. Juuri niin.. Ei korkea tai matala CO2 taso sinällään ole ongelma sille lajistolle joka siihen on sopeutunut.
      Ongelmana on se kun olosuhteet - vaikkapa co2 tason kasvamisen vuoksi - muuttuvat nopeasti. Aikaisemmalle eliöstölle ei jää aikaa sopeutua.. Darwin palkintoja jaetaan..

      - xyz

      Poista
    28. Ilmakehän 0,04%:n hiilidioksidipitoisuus on erittäin matala taso verrattuna viimeisiin kymmeniin ja satoihin miljooniin vuosiin, joiden aikana - siis korkeammissa pitoisuuksissa - nykyisten lajien ylivoimaisen valtaosan perimät ovat kehittyneet. Kasveille CO2 on "ruokaa". Niille pöytä on nyt paremmin katettu kuin vaikkapa 200 vuotta sitten. Se muuten näkyy kasvun lisääntymisenä kaikkialla.

      Poista
    29. "Ongelmana on se kun olosuhteet - vaikkapa co2 tason kasvamisen vuoksi - muuttuvat nopeasti. Aikaisemmalle eliöstölle ei jää aikaa sopeutua. "

      Melkein jokainen suomalainen kokee päivittäin yli 1000ppm muutoksen, tiedä sitten montako ei ole tohon sopeutunut ja kuollut pois sen takia.

      Poista
    30. Kuinkahan kauan kasvihuoneissa viljeltävät kasvit ovat opetelleet korkeampaa hiilidioksidipitoisuutta?

      Tässä taas tämä kopio Katternön julkaisusta:

      "Mutta, kuljemme myös vääjäämättä edellisen Eem-kauden ilmasto-oloja kohden. Entä luonto: jääkausi on sille tuhoissa. Sen sijaan esimerkiksi liitukaudella luonto voi kertyneiden sedimenttien perusteella erittäin hyvin vaikka CO2 -pitoisuuden on arvioitu olleen yli 2000 ppm /4/. Koralleja esiintyi jopa 1500 km kauempana päiväntasaajasta kuin nykyisin. Puut kasvoivat vuoden ympäri, edes puulustoja ei löydy. Maapallon keskilämpötila oli n. 6-14 astetta nykyistä korkeampi. Meret peittivät alavat mannerlaatat ja niiden syvänteissä veden lämpötila oli n. 15 astetta korkeampi kuin nykyisin. Meret kuhisivat elämää ja biologinen tuotanto oli valtaisaa. Nautimme vieläkin tuloksista, yli puolet tunnetuista öljyvaroista on löydetty liitukauden kerrostumista /4/. Kävi niin tai näin, stabiiliksi emme maapallon ilmastoa saa. Ja on suuri itsepetos kuvitella että tietoisuutemme ilmastonmuutoksesta olisi lopullista; jälkipolvet tulevat kumoamaan kaiken, mitä luulimme tietävämme. "
      Marke Hongisto TkT, FK 73

      Tapsa

      Poista
    31. "Pelkkä yleissivistys ja koulunkäynti riittää".
      "CO2 on kasveille "ruokaa".

      Kiitos vastauksista.

      Poista
    32. Muutoksen nopeus on se iso riskitekijä. Matkalla noista miljoonien vuosien takaisista paratiiseista nykypäivään on useampikin valtaa pitänyt laji jäänyt fossiiliksi. Epäjatkuvuuskohtia / kapeikkoja on matkalla ollut useampia.

      Ei tälle planeetalle mitään kummempaa tapahdu kuin mitä on aikaisemminkin tapahtunut. Geeniperimä kehittyy ja lajit vaihtuvat. Ihmiskunnan hyvinvointia tosin kukaan ei takaa tuossa muutoksessa. Mutta varmaan joku geeni jatkaa.. ;)

      Ja nyt CO2 näyttää nousevan ennen näkemätöntä vauhtia samalla kun pintalämpötila nousee (ref WMO, NASA, jne)

      Vaikka kasvit pitävätkin lisä CO2:sta niin ilmaston lämpeneminen voi tehdä tämän hyödyn lyhytaikaiseksi. Tuo lisääntynyt vihreys ei nytkään välttämättä mene meille hyödyllisiin kasveihin tai riitä lopettamaan CO2 kasvua.

      http://theconversation.com/carbon-dioxide-might-fertilise-plants-but-they-still-need-water-15260

      http://www.sciencedaily.com/releases/2008/02/080211172638.htm

      http://www.smithsonianmag.com/smart-news/plants-wont-help-fight-global-warming-as-much-as-wed-thought-57646253/

      Aika mahtava planeetan laajuinen kokeilu menossa - täydennettynä sademetsien raivaamisella ja muilla mausteilla. Mutta mikäänhän ei voi mennä pieleen. Drill baby drill, burn baby burn.

      - xyz

      Poista
    33. Miltä planeetalta sukelluveneitten miehistöt on haettu kun niissä co2 pitoisuus on ~3500-4000 ppm. Melko nopeasti pitää sopeutua kun sinne menee ja pois tulee.

      Poista
    34. Kyse ei ole yhdestä erittäin sopeutuvaisesta ja tekniikkaan tukeutuvasta lajista (ihminen) eikä ainoastaan CO2 pitoisuudesta. Eikä siitä mitä tapahtuu suljetussa tilassa kuten kasvihuone, työhuone tai sukellusvene.. Tähän liittyy myös mm globaalin lämpötilan nouseminen (mikä tietenkin ilmenee eri lailla eri paikoissa maapallon pintaa). Tuloksena kuitenkin on se että luonnon olot alkavat suosia eri lailla siellä olevia lajeja kuin ennen ja Darwin / luonnonvalinta alkaa määrätä mitä siellä tapahtuu. Voi olla että tulos on mannaa taivaasta - mutta kovasti rohkenen epäillä. Pelataan isoilla panoksilla..

      - xyz

      Poista
    35. Niin.. Ja olisi todella hyvä jos ainakin ydinohjuksia kuljettavissa sukellusveneissä CO2 tasot pidetään alle 1000 ppm.. Isommat pitoisuudet alkavat vaikuttaa aika turruttavasti älykkäiden päätösten tekemiseen..

      http://escholarship.org/uc/item/6gm6t5zc

      Mikä sinänsä ei kai ole yllätys kenellekään joka on joutunut kärsimään pitkistä palavereista huonosti tuuletetuissa tiloissa... Saattaa selittää myös jotkin työmarkkinaneuvottelut tuloksineen.. ;)

      - xyz

      Poista
    36. Virheitä on todellakin tehty ja tullaan tekemään. Onneksi ei sentää lähdetty toteuttamaan operaatio Atlantropaa.

      Kasvihuone toimii erinomaisena koelaboratoriona sekä hiiöidioksidipitoisuuden että lämpötilan suhteen. Molemmat ovat reilusti ympäristön arvoja korkeampia.

      Sademetsien tuhoaminen on sitten oma lukunsa. Yksi syy siihen on yritys pelastaa ilmastomme, joten sademetsiä muutetaan palmuöljyviljelmiksi ja peltoja muutetaan kehitysmaissa energiantuotantoon. Näilläkö pallomme pelastamme?

      Tapsa

      Poista
    37. Osaatko sanoa ne eläin ja kasvilajit jotka kuolee jos vaikka tämän pallukan co2 määrä nousee tämän hetken pitoisuudesta vuodessa 100ppm?
      Lähes kaikki elollinen joutuu sopeutumaan isoihin lämpötilan muutoksiin vuosittain ja jopa vuorokausittain lämpötila noi vaihdella ~50° ja elämä vain porskuttaa.
      Jos oikein muistan niin Suomen suurin vuorokautinen lämpötilanmuutos on ~30° eikä mitään joukkokuolemaa ole raportoitu.

      Poista
    38. Hyvä havainto Tapsa nuo sademetsät ja niiden tuhoaminen ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä. Suomessa on meneillään sama juttu biotalouden ja uusiutuvien nimissä. Kun vihreä liike syntyi, sen yksi perusjuttu oli suojella Suomen hitaasti uusiutuvia metsiä. Sitä oltiin kahleissa monella hakkuutyömaalla. Nyt metsäteollisuus Kepun johdolla on hömpöttänyt vihreitä yli puoluerajojen uskomaan Suomen metsien loputtomaan antiin jopa liiankin hyvin, kun metsiä aletaan polttaa isojen kaupunkien pelkissä energiakattiloissa. Vapautunut maa-alue sitten peitetään aurinkokennoilla niin, että kennojen alla ei varjossa viherrä mikään, eikä liito-oravat ja linnut löydä pesäpuita puhumattakaan mummoista, jotka hakkuaukoilta eivåt kerää mustikan mustikkaa tai suppilovahveroa. Se metsien tuhoaminen ilmastonmuutoksen torjumiseksi on kuulemma kuin vakuutus, joka kannattaa nyt tehdä, vaikka East Anglian ennustuskäyrä kiihtyvästä lämpenemisestä menisi persiilleen. Metsien hyötykäyttöä sinänsä kyllä kannatan.

      Pave

      Poista
    39. Eikö CO2:n aiheuttama merien happaneminen tee onlgelmia kovakuorisille eliöstölle?

      Poista
    40. Ph muutos 8.1-->8.0 tarkoittaa neutraloitumista ei happanemista.

      Poista
    41. Tuo Miehtisen mainitsema pH:n muutos vaatisi liki 20-kertaisen hiilidioksidimäärän uppoamisen meriin ilmakehän sisältöön verrattuna. Tietysti, jos CO2 jakautuu epätasaisesti, paikallisesti voi tilanne olla toinen.

      Kuten kaikki kokemuksesta tietävät, hiilidioksidi pitää kylmästä vedestä. Kylmää löytyy läheltä napoja sekä syvyyksistä. Jo puolenkilsan syvyydessä on aika viileää. Mitkäs kasvit siellä kärsivät? Ei korallit ainakaan.

      Tapsa

      Poista
    42. Ensiksi pitäisi olla happamuuden muutos, jotta pääsisi ph,ta
      mittaamaan, mutta ei näy kuin mallinnuksia.

      http://www.americanthinker.com/blog/2014/12/evidence_discovered_that_ocean_acidification_scare_may_be_as_fraudulent_as_global_warming.html

      Ilkka

      Poista
    43. Tuosta Marke Hongiston artikkelista olisi varmaan syytä mainita että se liittyi pohdintaan ydinjätteen varastoinnista ja alkaa näin

      "Kumpi on pahempi uhka, ilmaston lämpeneminen vai jääkausi seurauksineen, lisääntynyt köyhyys ja epäoikeudenmukaisuus kaikilla mittareilla mukaan lukien. Jos jääkausi tulee, meillä on muutakin pohdittavaa kuin ydinvoimaloiden polttoainesauvat. Ihmiselle käy molemmissa tapauksissa huonosti. Jos lämpenee, se on oma vika, emme olesaaneet suurteollisuutta ja väestönkasvua kuriin. "

      Tuosta Tapsan poiminnasta saattaa jäädä muuten kovin rajallinen käsitys artikkelista joka kokonaisuutena löytyy täältä

      http://mal-liitto.fi/fi/system/files/lehti_1_netti.pdf

      Poista
    44. Tuota.. American Thinker käyttää lähteenään Wallacea joka ei ole riittävästi huomioinut lähtödatassa olevia haasteita (aukkoja maantieteellisessä / ajallisessa kattavuudessa / tarkkuudessa) joiden vuoksi NOAA:n tutkijat ovat käyttäneet vain 1989 jälkeen tehtyjä mittauksia.
      Jos tuohon aikaisempaan aineistoon tutustuu havaitsee aika helposti että se on monin tavoin "harvaa". Erityisesti viime vuosisadan alkupuolella saattaa aineistosta puuttua useita vuosia ja suorastaan pallon puoliskoja.
      Mikäli tuo "piilotettu" aineisto olisi sisällytetty Wallacen kritisoimaan tutkimukseen mukaan, uskoisin että virherajat olisivat tuolta jaksolta olleet niin valtavat että niistä ei olisi ollut mitään apua kenellekään.
      Nähdäkseni tässä ei ole tapahtunut mitään vääryyttä eikä viekkautta NOAA:n puolelta ja pH:n muuttuminen on selkeästi todennettu ilmiö.
      - xyz

      Poista
    45. Siitä ilmastonmuutoksen - tai siis lämpenemisen vaikutuksesta Suomen luontoon täällä lisää.

      http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/suomen-ilmasto-muuttuu
      http://www.sll.fi/mita-me-teemme/ilmasto/ilmastonmuutos-ja-luonto
      http://ilmasto.org/ilmastonmuutos/usein-kysytyt-kysymykset/usein-kysytyt-kysymykset-ilmastonmuutoksen-seurauksista
      http://www.birdlife.fi/suojelu/ilmasto/kysymys-ilmasto.shtml

      Prosessihan on se että CO2 lisääntyminen johtaa globaalin lämpötilan kasvuun. Näiden yhteisvaikutus aiheuttanee viljelylle / metsätaloudelle hyötyä ainakin jonkin aikaa. Porotaloudelle välttämättä ei.
      Useimmilla luonnossa eläville viileämpää arvostavalle lajeille mahdollisuuksia muuttaa pohjoisemmaksi riittää vielä pitkään parhaan lämpötilan perässä.
      Niin.. Myöskään joku jopa 50 asteen vuosivaihtelu nykyisen normaalin ympärillä ei haittaa niitä lajeja jotka Suomen luontoon ovat jo pesiytyneet - eli ovat osa tätä meidän luontoamme. Osa tosin muuttaa talveksi etelään ja osa on kylmät kaudet horroksessa.
      Mutta koska tämä CO2 avusteinen siirtää luontoamme pois siitä "normaalista" suhteellisesta tasapainosta missä yhteiskuntamme on kehittynyt tuhansien viimeisten vuosien aikana ei ole mitään takeita että tulema 2050-2100 ja eteenpäin on meille Suomea nykyään asuttaville lajeille eduksi.
      Planeetan radan ja pyörimisen sykleistä johtuen meidän pitäisi alkaa havaita merkkejä seuraavan jääkauden orastamisesta. Auringon säteilykään ei ole ollut voimakkaimmillaan. Silti maanpinnan/merenpinnan tasolla ei näy mitään jäähtymistä.
      - xyz

      Poista
  19. Vetoaminen Science aviisiin auktoriteettina ei todista mitään semminkin kun se on menettänyt suuresti entistä arvovaltaansa hypättyään CAGW vankkureihin.

    http://www.americanthinker.com/articles/2007/07/science_magazine_waffles_on_wa.html

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritä nyt ymmärtää miten tiede toimii, ne 319 viittausta tekevät siitä paperista huippupaperin, ei Sciencenn auktoriteetti. Tiedemaailma on puhunut, pulinat pois, asia on selvä. Odottelemme uudempia tutkimuksia jotka tarkentavat tilanteen analyysiä.

      -L4

      Poista
    2. Höpö höpö, viittausten määrä ei todista mitään, ja "huippupaperisi"
      koostuu edelleenkin mallinnuksista ja adjustoinneista eikä mittauksesta kuten alunperin väitit.

      Ilkka

      Poista
    3. "Viittausten määrä ei todista mitään" LOL :D

      -L4

      Poista
    4. Eihän akateemisten viittausten määrällä voi olla mitään merkitystä.. Muutenhan EE:n artikkeleiden painoarvo pienenisi entisestään.. Asymptoottisesti.. ;)

      Poista
    5. En ymmärrä mistä tuo anonyymi bloggeri oikein päättelynsä veti. Varmaan "sopivasti" poimimalla.
      Tässä varsinaisessa artikkelissa ei minusta ok mitään kummallista. Nähdäkseni nämä on myös myöhemmässä IPCC:n työssä pyritty ottamaan huomioon. http://www.nature.com/climate/2007/0707/full/climate.2007.22.html

      Poista
    6. (Siis viitaten tuohon ylempänä olevaan Ilkan linkkiin American thinkerissä)

      Poista
  20. Viittaukset vuosittain:

    2012 6
    2013 91
    2014 137
    2015 70 (29.5 asti), Tällä vauhdilla vuoden lopussa ~168 viittausta

    Todellista huippukamaa. Missä muuten ovat jäämassaskeptikkojen mittaukset, mallinnukset yms. huipputieteelliset tulokset?

    -L4

    VastaaPoista
  21. Special Report.

    "Antarctica is Melting Faster Than Ever".

    https://www.youtube.com/watch?v=qaSgxhxdqSg&feature=youtu.be

    Ilkka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska video, Ilkka. Kooste ihan oikeita tutkimuksia mutta "sopivasti" selitettynä..

      Mutta.. Tulivuoret eivät taida kuitenkaan olla päätekijä Antarktiksen jään sulamiseen. Tämän kertovat itse asiassa sen tutkimuksen tekijät joihin videossa viitattiin...

      https://news.vice.com/article/no-volcanoes-are-not-the-primary-cause-for-the-melting-ice-caps

      Merijään paksuus on viitatuissa mittauksissa tosiaan ollut yllättävän suuri. Mutta on hyvä muistaa että tutkimus on tehty hyvin suppealla alueella

      http://www.nature.com/news/robot-reveals-surprisingly-thick-antarctic-sea-ice-1.16397

      "Maksym’s team have still only measured a tiny fraction of the sea ice that forms around Antarctica every year. Their data set of 500,000 square metres is the most comprehensive ever published, but is dwarfed by the total extent of the sea ice, which averages nearly 20 million square kilometres at its annual maximum."

      Odotamme mielenkiinnolla kuinka tutkimukset edistyvät.

      Albedoa käsitellessä osassa jätettiin mainitsematta se että kun merijää on maksimissaan (navalla kuin navalla) albedon lisääntyminen ei välttämättä ole kovin merkittävää koska ei sinne muutenkaan aurinko silloin paista.

      Jää sulaa sitten nopeasti kesän tullen ja avaa sulan meren joka imee auringon energiaa tehokkaasti. Antarktiksen merijään laajuus kesällä on sekin kasvanut mutta ei näytä merkittävältä.

      Valitettavasti tämä ei kuitenkaan näytä riittävän kompensoimaan pohjoisen menetyksiä.

      https://tamino.wordpress.com/2012/10/01/sea-ice-insolation/

      - xyz

      Poista
    2. Kiitos asiallisesta vastauksesta.

      Olet kuitenkin unohtanut tämän takaisinsäteilyn josta on annettu lukemia 340 - 400 W/m^2 satoi tai paistoi jolloin takaisinsäteilyteorian mukaan myös talvisin napa-alueiden albedolla on merkitystä, siis jos on takaisinsäteilyä.

      Mitä Taminoon tulee, siinähän vain väännettiin kättä kumpi on olennaisempaa Arktiksen jäiden väheneminen tai Antarktiksen lisääntyminen eikä artikkeli ollut ajantasainen kun tällä hetkellä
      "12th Highest Global Sea Ice For This Day.".

      https://sunshinehours.wordpress.com/category/global-sea-ice-extent/

      Tulivuorten rooli sulattajana jääköön tulkinnanvaraiseksi, eihän antarktiksen jäiden alaisesta lämpötilojen kehityksesta ole kuin satunnaisia näytteitä.

      Ilkka

      Poista
    3. Mistä tuo iso lukema on peräisin? Minusta se näyttää olevan kaksi dekadia liian suuri

      http://www.epa.gov/climatechange/science/indicators/ghg/climate-forcing.html

      - xyz

      Poista
    4. Voi olla että olen väärässä mutta käsittääkseni tuossa jään laajuuden kasvamisessa ei ole tapahtunut mitään oleellisesti Taminon laskuja muuttavaa. Yhteenlaskettuna merijään pinta-ala laskee..

      - xyz

      Poista
    5. Nyt ei auennut, mitä liian suurta lukemaa xyz tarkoittaa.

      "Albedoa käsitellessä osassa jätettiin mainitsematta se että kun merijää on maksimissaan (navalla kuin navalla) albedon lisääntyminen ei välttämättä ole kovin merkittävää koska ei sinne muutenkaan aurinko silloin paista."

      Niin näitä asioita usein jätetään, mutta jätettiin myös se, että talvella laaja merijää estää lämpösäteilyn karkaamista eli merijää lämmittää palloamme.

      Tapsa

      Poista
    6. Aika hyvin liippasi läheltä tämän blogin aihetta äsköinen tarina maikkarin uutisista. Hyvin hatarasti kyllä kuulin, mutta aihe oli, että ilmaston lämmetessä kasvilajit ovat lujilla ja niitä ehkä joudutaan siirtämään pohjoiseen, jopa EU:nmääräyksin Suomeen.

      Alussa näytettiin jotain kukkaa, joka kuulemma sinnittelee helsinkiläisessä puutarhassa. Huoli oli, että kohta sitä ei enää voi kasvaa Lapissakaan, kun ilmasto lämpenee niin hurjasti. Hupsista heijaa!

      Loppukevennys: Savolaispoika lähetettiin kukkakaupasta hakemaan tilattua koristekasvia. Savonmurretta taitamattomana menee varmaan vähän pieleen, mutta suunnilleen näin siellä sanailtiin:

      "Mä tulin hakkeen sitä kannoo." "Mitä kannoo?" No sitä kukkoo." "Mitä kukkoo?" " No sitä kannoo."

      Mistäköhän kasvista oli kyse?

      Tapsa

      Poista
    7. Ilkka kertoi tällaista

      "takaisinsäteilyn josta on annettu lukemia 340 - 400 W/m^2 satoi tai paistoi"

      Joka on hiukan yläkanttiin.. Se lienee jossain 3W/m^2 tienoolla ainakin postaamani linkin mukaan..

      -xyz

      Poista
    8. Puurot ja vellit sekaisin?

      Tuo mainitsemasi 3W/m^2 tarkoittanee sitä määrää jonka CO2 lisääntymisen auheuttaman "takaisinsäteilyn" väitetään lisänneen "säteilypakotetta" jonka taas .väitetään aiheuttaneen niin ja niin paljon lämpenemistä milloin missäkin.

      300 - 400 W/m^2 saadaan taas IPCC,n säteilyvuokaavioista ja se taas juontaa siihen että kun lähtökohtaisesti oletetaan että maan keskilämpötilan pitäisi olla 33C astetta kylmempi kuin se on ja selitykseksi tarjotaan kasvihuonekaasujen "takaisinsäteilyä" niin tuo
      tuokin mielenkiintoisen T^4 laskutehtävän eli kuinka paljon takaisinsäteilyn pitäisi lämmittää jotta lämpötila noususi tuon 33 C astetta.

      http://hockeyschtick.blogspot.fi/2014/11/derivation-of-entire-33c-greenhouse.html

      Ilkka

      Poista
    9. Saanen lisätä vielä NASA,n energiavuolaavion aiheesra.

      http://wattsupwiththat.files.wordpress.com/2014/01/nasa_new_energy_budget.png?w=720

      Ja artikkelin aiheesta.

      http://wattsupwiththat.com/2014/01/17/nasa-revises-earths-radiation-budget-diminishing-some-of-trenberths-claims-in-the-process/

      Ja mitä sanoo Wikipedia tänään kun monikin naaraa tietonsa sieltä.

      Ei takaisinsäteilyä lainkaan, mihin se hävisi.

      http://fi.wikipedia.org/wiki/Maan_s%C3%A4teilytasapaino#/media/File:Breakdown_of_the_incoming_solar_energy.svg

      Repikää siintä.

      Ilkka

      Poista
    10. CO2:n tuplaaminen aiheuttaa välittömästi 3,2 W/m^2 säteilyn vaimenemisen avaruuteen. Alassäteily taas lisääntyy vain puolet siitä eli 1,6 W/m^2.

      Ylempänä lukema kasvaa, kun vesihöyry vähenee. Vesihöyry siis estää suuren osan alas tulevan säteilyn pääsystä maanpinnalle.

      Tasapainohan tuon säteilylisän kanssa saavutetaan, kun maanpinta on lämmennyt huikeat 0,3 astetta.

      Tapsa

      Poista
    11. Tämä juonne kai lähti liikkeelle siitä videon väitteestä että Antarktiksen jään maksimi lisää säteilyn heijastumista ja siten vähentää globaalia lämpenemistä.
      Valitettavasti meillä on kaksi napaa joilla merijäätä muodostuu. Ja koko planeetan saama säteily merkitsee (ei vain mitä tapahtuu Antarktiksen luona).
      Eli siis kun kerran yhteenlaskettu merijään pinta-ala pienenee niin heijastumisen lisääntyminen etelässä ei riitä tätä kompensoimaan. Erityisesti kun nuo jäämaksimit ovat vuodenaikana jolloin auringonpaisteen heijastaminen ei ole kovin merkittävää auringon ollessa pitkän aikas hyvin matalalla tai kokonaan taivaanrannan takana. Lisäksi Tapsa muistutti siitä että lisääntynyt jääpeite itse asiassa hidastaa meren jäähtymästä millä taas saattaa olla omia jään sulamiseen/ leviämiseen liittyviä lieveilmiöitä.

      (Tuon keskustelu kasvihuoneilmiön olemassaolosta Ilkan kanssa taidan - ei millään pahalla - jättää tällä kertaa väliin koska historiatietoon pohjaten se ei taida johtaa mihinkään)

      - xyz

      Poista
    12. No myönnän että lähestyessäni säteilypakotetta se pakenee
      kuin aamu usva, joten toinkin julki ihmetykseni ettei Wikipedia
      tunne termiä auringon säteilyvuokaaviossaan.

      Onko se taas hovissa muuttunut.

      Sehän on vain sitä että vähempi säteily kylmentää vastaanottimen ilmaisinta verrattuna vastaanottimen omaan lämpötilaan koska vastaanotin säteilee lämpöään kohti kylmempää kohdetta.

      Jotta, tiiä häntä, olinhan siellä minäkin aiheen herättäessä enemmin kysymyksiä kuin vastauksia.

      http://ieeexplore.ieee.org/search/searchresult.jsp?newsearch=true&queryText=mononen

      Ilkka

      Poista
  22. Ei se kesä sitten pitenekkään vaan ehkä jopa lyhenee.
    http://www.sciencedaily.com/releases/2015/05/150527133932.htm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin.. Miten tuon nyt sitten haluaa ymmärtää..

      "Since this new climatic phase could be half a degree cooler, it may well offer a brief reprise from the rise of global temperatures, as well as resulting in fewer hurricanes hitting the United States."

      - xyz

      Poista
    2. Tiedä noista hurrikaaneista. ika niukasti niitä on viimeaikoinakin ollut, jos viilenee, voivat lisääntyä.

      Tapsa

      Poista
    3. Miten noiden hurrikaanien kanssa lie, kun aika vähissä ovat viimeaikoina olleet. Tiedä häntä, vaikka lisääntyisivät, jos viilenee. Niin se on ennenkin mennyt.

      Tapsa

      Poista
  23. Hauska mies tuo Aleksi! Kun kommentoin ja esittäydyin Helsingin yliopistosta valmistuneeksi tutkijaksi hän poisti kaikki kommenttini omasta blogistaan. Hienoa! Tätähän se on se ilmastouskovaisuus. Älä kuuntele todellisuudesta tulevaa tietoa, sinun tarvitsee vain uskoa!
    -PX

    VastaaPoista