tiistai 6. helmikuuta 2018

Hätkähdyttävä professorin graafi ja sen lompakkovaikutus

Sattuipa silmiini mainio graafi, joka havainnollistaa hyvin, millaisten haasteiden edessä olemme ilmastopoliittisista syistä johtuen. Tuon WUWT-blogista löytämäni graafin on laatinut Boulderin yliopiston professori Roger A. Pielke jotain lähitulevaisuuden esitystään varten. Jotta se avautuisi meille suomenkielisille vähän helpommin, suomensin graafin tekstit. Lisäksi tein tämän bloggauksen loppuun lyhyen kuvauksen siitä, mikä olisi meidän suomalaisten osuus asiassa.

Kyse on siis siitä, että maailma pitäisi pelastaa fossiilisten polttoaineiden käytössä syntyvän hiilidioksidin aiheuttamalta lämpenemiseltä ja muulta ilmastotuholta. Juu, minä tiedän, että tuo hypoteesi ihmisperäisen toiminnan aiheuttamasta ilmastotuhosta on paitsi hyvin poliittinen myös tieteellisesti kiistanalainen. Mutta se ei nyt ole tämän kirjoituksen ytimessä. Kyse on siitä, millaisissa suuruusluokissa ihmiskunnan pitäisi muuttaa energian tuotantoaan siinä tapauksessa, että emme lisäisi vuosittaista energian käyttöämme enää yhtään, ja mitä se maksaa.

Professori Roger A. Pielken graafi blogistin suomentamana 






















Pielken kuvasta voisi tehdä johtopäätöksen, että vuoteen 2050 mennessä maailmassa pitäisi rakentaa ja asentaa valmiiksi reilut 11 000 kappaletta Olkiluoto 3:sta tai noin 8,5 miljoonaa 4MW:n tuulivoimalaa tai noin 159 miljardia 295 watin aurinkopaneelia. Lähes joka päivä ja vuoteen 2050 asti siis pitäisi valmistaa yksi iso atomivoimala tai 700 tuulivoimalaa tai 5000 Kivikon suuruista aurinkovoimalaa (noin 3000 paneelia). Oikeastaan tuuli- ja aurinkovoimaloita pitäisi todellisuudessa rakentaa em. lukuja selvästi enemmän, sillä lähivuosina rakennettavat voimalat tulevat käyttöikänsä päähän jo 2030-luvun lopulla, jolloin niiden korvaaminen on aloitettava seuraavalla investointikierroksella.

Tietysti on mahdollista rakentaa sekä atomi-, tuuli ja aurinkovoimaloita erilaisina kombinaatioina. Muistetaan lisäksi, että tällaisessa energiamurroksessa on valmistettava ja asennettava valmiiksi myös sellaisia asioita, joita Pielken graafissa ei näy: Mm. miljoonia muuntamoita ja kilometrejä erilaisia kaapeleita. Noihin sattumanvaraisesti sähköä tuottaviin ratkaisuihin turvautuessamme joutuisimme tietysti rakentamaan valtavan määrän varavoimaloita tai isoja energiavarastoja jne. Epäilemättä tuo rakentaminen myös virkistäisi taloutta.

Suomessa selviäisimme tietysti paljon pienemmillä määrillä, sillä meillä fossiilisia polttoaineita kului vain noin 15 miljoonan öljyekvivalenttitonnin (mtoe) edestä vuonna 2016. Meille tuohon 90 %:n hiilidioksidipäästöjen supistukseen riittäisi hyvin 13 uuden ison tai 26 pienemmän (esim. Loviisan Hästholmenin voimaloiden kokoisten) rakentaminen. Noita pienempiä pitäisi siis saada valmiiksi yksi lähes joka vuosi tästä eteenpäin. Tai jos päädyttäisiin vaihtoehtoisesti noin 10 000 isoon tuulivoimalaan, pitäisi niitä vuosittain rakentaa reilut 400 kappaletta sekä tuulettomia päiviä/viikkoja varten tietysti sopiva määrä varavoimaloita ja energiavarastoja. Atomi- tai tuulivoiman rakentaminen pitäisi noin 10-kertaistaa nykyisestä seuraavien vuosikymmenten ajaksi. Uutta rahaa siihen tarvittaisiin suuruusluokassa 3 - 4 miljardia per vuosi ratkaisusta riippuen - siis seuraavan kolmen vuosikymmenen ajaksi - mutta tämä ei ilmastonmuutoksen torjuntaan vielä riittäisi suomalaisten osuudeksi.

Kun meidän on itsemme lisäksi pelastettava myös muu maailma, olisi velvollisuutenamme toki maksaa Pariisin ilmastosopimuksen hengen mukaisesti ja YK:ssa tai jollain muulla foorumilla määriteltävä osuutemme Afrikan ja Aasian saattamisesta ilmastokestäväksi. Tuo olisi kai tehtävä jotenkin uutena ilmastokehitysapuna, jonka suuruusluokaksi globaalisti  on arvioitu 1000 miljardia dollaria (=biljoona $) vuosittain.  Tuo suuruusluokka sopii aika hyvin myös Pielken graafin lukuihin. Sillä saataisiin vuoteen 2050 mennessä esimerkiksi noin 5000 uutta Olkiluoto 3:sta Afrikan, Intian ja muun Aasian energiahuollon käyttöön.

Vauraana OECD-maana meille tuleva velvoite lienisi selvästi yli noin 0,5 prosentin osuutemme kaikkien näiden maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta - sanoisin suuruusluokassa yhden prosentin verran tuosta 1000 miljardista - sillä en usko kaikkien OECD-maiden osallistuvan Suomen lailla yhtä innokkaasti kehitysmaiden ilmastotalkoisiin. Esimerkiksi Yhdysvallat on jo osoittanut empimistä. Prosentti vuosittaisesta biljoonasta dollarista on tämän päivän kurssin mukaan noin kahdeksan miljardia euroa.


perjantai 2. helmikuuta 2018

Musta hiili ja A. E. Nordenskiöld

Kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, Antero Järvinen.

Musta hiili, kansanomaisesti noki, on ollut viime aikoina kaikkien huulilla. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö on siitä innostunut:
Soihdutusta

”Vaikka nokipäästöjen vaikutukset näkyvät nyt arktisella alueella, niin loppujen lopuksi ne koskevat planeettamme jokaista asukasta. Seuraukset tulevat olemaan maailmanlaajuisesti valtavia. Kun jääpeite sulaa, merenpinta nousee. Kun jääpeite sulaa, auringon säteily ei enää heijastu takaisin, vaan sen sijaan se lämmittää vesiä ja kiihdyttää ilmaston lämpenemistä”, Niinistö opetti presidentti Vladimir Putinia keväällä 2017 ja myöhemmin syksyllä presidentti Donald Trumpia. 

Ongelma


Ongelma on kieltämättä suuri, sillä maailmassa poltettiin 2016 kaasukenttien ”ylijäämäkaasua” ilmakehään 149 miljardia kuutiometriä, mikä on lähes 60 kertaa enemmän kuin Suomi kuluttaa kaasua vuodessa. 

Innostuin hieman mustasta hiilestä, kun törmäsin siihen Arktiksen historiaa käsittelevässä kirjassa ”A history of the Arctic. Nature, exploration and exploitation” (John McCannon 2012), jossa selostetaan lyhyesti helsinkiläisen A. E. Nordenskiöldin havaintoja Grönlannin sisäosista vuonna 1870. Koska Nordenskiöldin havainnot ja hänen Science-tiedelehden kirjoituksensa vuodelta 1883 näyttävät unohtuneen historian hämärään, eikä niitä mainita esimerkiksi Meri M. Ruppelin tuoreessa katsauksessa ”Musta hiili arktisen alueen lämmittäjänä – geologin näkökulma ajankohtaiseen ympäristöongelmaan” (Geologi n:o 4, 2015), esittelen Nordenskiöldin lähes 150 vuoden takaiset mielenkiintoiset löydöt Ilmastorealismin lukijoille. 

Fossiilisten polttoaineiden arvioidut mustan hiilen päästöt Nordenskiöldin ajoista nykypäivään. Vasen asteikko on gigatonneja eli miljardeja tonneja/vuosi. Länsimaiden nykypäästöt vastaavat 1800-luvun tilannetta.


Wikipedian mukaan ”musta hiili on epäorgaanista hiiltä, jota syntyy hiilivetyjen epätäydellisessä palamisessa rinnan orgaanisen hiilen kanssa. Musta hiili lämmittää ilmastoa, toisin kuin orgaaninen hiili, jolla on ilmastoa viilentävä vaikutus.” Musta hiili viipyy ilmakehässä muutamista päivistä muutamin viikkoihin. Metsäpalot, metsän kaskeaminen ja peltojen kulotus aiheuttavat 42 prosenttia globaaleista mustan hiilen päästöistä. Fossiilisten polttoaineiden yhteenlaskettu osuus on noin 38 prosenttia. Esimerkiksi dieselin ja kivihiilen noki sisältää enemmän mustaa hiiltä kuin orgaanista hiiltä. Biomassan kotitarvepoltto tuottaa noin 20 prosenttia mustasta hiilestä. Pahinta nokisaastetta tuottaa kaasu- ja öljykentillä tapahtuva ylijäämäkaasun polttaminen eli soihduttaminen. Maasta poratusta kaasusta poistetaan ennen sen myyntiä epäpuhtaudet, jotka usein soihdutetaan suoraan ilmaan sen sijaan, että niistä jalostettaisiin muita kaasuja tai energiaa.

Kuten Meri Ruppel (2015) hyvin toteaa, nokiongelman terveyshaittoihin havahduttiin jo 1800-luvulla teollistumisen kiihtyessä, mutta noen ilmastoa lämmittävää vaikutusta alettiin tosissaan tutkia vasta 2000-luvulla. Ruppel jatkaa:

”Maailmanlaajuisesti mustaa hiiltä pidetään toiseksi tärkeimpänä ilmastoa lämmittävänä tekijänä hiilidioksidin jälkeen … Mustan hiilen ilmastovaikutukset vahvistuvat kuitenkin arktisella alueella, missä sen laskeuma vaaleille lumi- ja jääpinnoille laskee näiden heijastamiskykyä ja kiihdyttää niiden sulamista. Arktisilla alueilla mustan hiilen käynnistämä ja kiihdyttämä lumi-albedo-palautekytkentä on niin voimakas, että mustan hiilen arvioidaan jopa olevan tärkeämpi arktisen lumi- ja jääpeitteen hupenemiselle kuin kasvihuonekaasujen … Grönlannista kairatut jäätikkösarjat osoittavat nekin mustan hiilen pitoisuuksien olleen huipussaan n. 1910, minkä jälkeen ne laskivat nopeasti 1950 asti, ja loivemmin sen jälkeen jopa esiteolliselle tasolle.”

lauantai 27. tammikuuta 2018

Presidentti ja ilmastonmuutos - paras ehdokas etsinnässä

Yleisradion viimeisen vaalitentin viimeisimpänä kysymyksenä oli, mikä on maapallon tulevaisuus vuonna 2030,  ja miten yksi sen "suurimpia uhkia" - siis ilmastonmuutos - vaikuttaa. Presidenttiehdokkailta kysyttiin, miten sen suhteen pitäisi toimia. Tässäpä kysymys ihan videolta: 



Tämä on nyt pitkän lukemisen vaativa bloggaus, mutta onhan asiakin tärkeä. Olemme valitsemassa valtiomme päämiestä, jonka tehtäviin kuuluvat globaalit asiat kuten ilmasto. Olen aivan erityisellä huolellisuudella paneutunut kunkin ehdokkaan vastauksiin, ja koetan lopputuloksena kertoa, kuka näistä voisi olla ilmastonäkökulmasta se realistisin vaihtoehto.

Tarkistetaanpa ehdokkaiden vastaukset faktojen osalta ihan videolta ja kommentoidaan niitä lyhyesti muutenkin. Lopuksi annan kouluarvosanan väliltä 4 - 10 kullekin ehdokkaalle vastauksesta.

Ensimmäisenä vastausvuoron sai valtiotieteen tohtori Paavo Väyrynen:


Väyrynen on se ulkoministeri, joka viitoitti 1990-luvulla Suomen sitoutumaan YK:n Rion-julistuksen (1992) tavoitteisiin. Tuon ohjelman syntyvaiheissa sovittiin poliittisella tasolla ihmisperäinen syyllisyys ilmaston lämpenemiseen, ja sitä todistamaan valjastettiin sitten mm. IPCC. Niinpä ei ole ihme, että Väyrynen, joka tietääkseni ei koskaan ole tuntenut olleensa väärässä, sujuvasti viittasi myöhempiin vastaaviin julistuksiin. Väyrynen epäilemättä tuntee nuo uudemmatkin tavoitteet ja ilmeisesti tietoisena niiden vaatimista rahavirroista myös estottomasti tukee niitä. Annetaan byrokratian tuntemisesta piste.

Väyrysen mainitsemat myrskyjen, kuivuuden, tulvien ym. lisääntyminen (heinäsirkat, rakeet ja jokin muukin jäivät mainitsematta) ei kuitenkaan saa pontevaa tukea edes IPCC:n raporteista. Väyrysen äärisääkytkökset eivät voi olla noin vaan totta. Myrskyt, tulvat ja jopa heinäsirkat ovat olleet riesanamme ikiajat. Siispä vähennetään todellisuudentajun puutteesta piste, vaikka Väyrynen ankarasti protestoisi arviotani.

Väyrynen viittaa myös hallitsemattomaan väestönkasvuun ja sen aiheuttamaan muuttoliikkeeseen. Tämä ilmiö on toki totta, mutta ilmaston kanssa sillä ei liene yhteyttä. Niinpä yhdestä oikeasta havainnosta väärässä kontekstissa ei voi antaa plussaa.

Väyrynen ei oikeastaan puhu totta kuin YK:n ohjelmista (byrokraattisesti) ja ongelmallisesta väestönkasvusta, mutta ilmastoasiat jäävät propagandistisiksi tai jopa valheellisiksi. Annetaan Väyryselle kouluarvosana 4.


Toisena pajatson tyhjennystä sai yrittää valtiotieteen maisteri Tuula Haatainen:


Myös Haatainen nosti väestönkasvun esiin, mutta hänellekään en anna pisteitä asiasta, sillä ilmastosta oli kysymys. Puhumalla uusista "pakolaisaalloista" Haatainen osoitti, ettei tunne tosiasioita. Nimittäin vuosien 2014 - 2015 hallitsemattoman väestötulvan Eurooppaan pääosin aiheuttivat laittomiksi siirtolaisiksi yrittävät. Ilmastopakolaisia joukossa ei ollut mutta elintasopakolaisia sitäkin enemmän. Haatainen totesi tärkeimmäksi toimeksi kehitysyhteistyörahojen lisäämisen, joten miljardit varmasti vuosittain livistäisivät liukkaasti etelään, jos Haatainen valittaisiin.

Haatainen epäili merenpinnan nousevan, jos mitään ei tehdä. No, merenpinta on noussut viimeisten reilun 10000 vuoden aikana noin 120 metrillä vaikkakin viimeisinä vuosituhansina hidastuen. Edellisen vuosisadan aikana nousuvauhti oli keskimäärin noin 1,5 millimetriä vuodessa. Kun Haatainen ei kertonut, millä sosialidemokraattisella loitsulla jokseenkin harmiton merenpinnan nousu pysäytetään, eikä hänen mahdollisella valinnallaan liene muutenkaan vaikutusta nousuvauhtiin suuntaan tai toiseen, jäävät pisteet saamatta.

Haatainen mainitsi myös tarpeen katkaista ilmaston lämpeneminen ja mainitsi nimenomaan Afrikan, jossa asiasta hänen mukaansa kärsitään eniten. Olen tutkinut melkoisen paljon ilmaston lämpenemistä paitsi fysikaalisena ilmiönä maantieteellisesti ja myös vaikutusanalyysien kautta. Sanoisin sen perusteella, että lämpenemisilmiö näkyy Afrikassa hyvin heikkona, eikä sen torjunta siksi ole agendalla missään Afrikan maassa kuin yhdessä suhteessa. Se on äänekäs huuto saada valtavasti rahaa lisää kehitysapuun. Mutta itse ilmastonmuutoksen torjuntaan ainutkaan Afrikan maa ei itse ole valmis panostamaan mitään.

Kun toimittajat vähän pyysivät konkretisoimaan toimia, joita Suomessa pitäisi tehdä, Haatainen korosti päästöjen vähennyksiä mm. energiantuotannossa ja liikenteessä. Jos me panostaisimme kaikkemme noihin asioihin ja muuttaisimme koko Suomen hiilineutraaliksi - siis käytännössä palaisimme parinsadan vuoden takaiselle halkolämmityksen ja hevosvetoisuuden elintasollemme - voisimme IPCC:nkin käyttämien ilmastomallinnusten mukaan vaikuttaa kenties jopa asteen kymmenestuhannesosan verran globaaliin alailmakehän keskilämpötilaan vuonna 2100.

Haataisen haavemaailman kuvituksilla ei saada pelastettua maailmaa eikä merenpintaa, mutta sillä voidaan tuhota Suomi taloudellisesti - siitä miinusta. Kouluarvosana on 4-


Sitten oli vuorossa kasvatustieteen maisteri Laura Huhtasaari


Huhtasaari totesi yhden järkevän lauseen heti aluksi: "Eihän tällä pallolla mitään hätää ole, mutta ...". Tästä piste.

Sitten Huhtasaari väitti Afrikan väestöräjähdyksen aiheuttavan kuivuutta, mikä ei tietenkään ole totta ja seurauksena miinus. Kasvava väestö voi tietysti kuluttaa kestämättömästi pinta- ja pohjavesiä, mutta ei sitä kuitenkaan kuivuudeksi kutsuta. Se voi olla vaikkapa juoma- ja kasteluveden puutetta. Ja sitten vastaus siirtyikin aivan muihin ja kysymykseen liittymättömiin asioihin kuten juomaveden valmistamiseen. 

En kiistä, etteikö puhtaan veden saanti olisi monille sadoille miljoonille afrikkalaisille ja aasialaisille moninkertaisesti ilmastonmuutoksen torjuntaa tärkeämpää, mutta kun vastaus ei liittynyt kysymykseen, en voi antaa pisteitä. Väestönkasvu erityisesti Afrikassa oli selvästi Huhtasaarenkin mielessä jonkinlaisena huolena.

Yhden järkevän lauseen ansiosta saa toistaiseksi korkeimman kouluarvosanan 5-. Jäin kuitenkin miettimään, missä se uskonnonopettajan rukouskutsu viipyi. No, jos pallolla ei hätää, niin miksipä sitä turhaan ...


Neljäntenä vierailijaprofessori Pekka Haavisto


Vaikka professoriksi esittäytyvä Pekka Haavisto on tosiasiassa vain ylioppilas noin koulutustaustaltaan, yritän suhtautua tapaukseen vakavasti. Silti on annettava yksi miinus harhaanjohtavasta oppineisuudesta.

Ymmärsin Haaviston jakavan Väyrysen ja Haataisen huolet, jotka tosin eivät olleet ilmaston suhteen todellisia. Haavisto vaikutti Väyrysen lailla sitoutuneelta UNEPin 2030 tavoitteisiin, jotka pitävät sisällään rajuja ilmastotavoitteita ja niiden myötä hyvin isoja tulonsiirtoja meiltä etelän maille.

Haavisto nosti toisena asiana esille Afrikan metsittämisen, joka voi käsitykseni mukaan vaikuttaa ilmastoon ainakin paikallisesti. Tästä on pakko antaa piste. Haaviston puheen loppu meni Afrikan väestöräjähdyksen torjuntaan, joka on todellinen haaste, mutta se ei ole vastaus ilmastokysymykseen. Haavisto saa pääsee kärkeen tassatuloksella Huhtasaaren kanssa kouluarvosanalla 5-.

perjantai 26. tammikuuta 2018

Aika hankkia toppatakki ja huopatossut

Kirjoittaja on professori ja Kilpisjärven biologisen aseman johtaja, Antero Järvinen. 
Professori Antero Järvinen rautu-
tutkimuksen parissa


Teologiaa ehkä lukuun ottamatta tieteessä ei ole lopullisia totuuksia. Esimerkiksi Takuro Kobashin tutkimus (2017) osoitti, että lähes kaikki mitä Grönlannin sulamisesta kerrotaan on joko liioiteltua tai väärin. Napapiirin seudut ovat ilmastollisesti maapallon äärevimpiä paikkoja. Siellä voi olla kesällä 40 asteen helle ja talvella 70 astetta pakkasta. Pelkästään luonnon suunnaton, normaali vaihtelu pudottaa ilmaston ennustamisyritykset tarot-korttipovaamisen tasolle.

Grönlannin lämpötila on hieman laskenut vuodesta 2005 lähtien. Saaren huipun normaali heinäkuun lämpötila on ollut noin -10 astetta, mutta kesällä 2017 saavutettiin uusi kylmyysennätys, -33 astetta. 8000 – 7000 vuotta sitten Grönlannissa oli 3 - 5 astetta nykyistä lämpimämpää. Jääpeitteen pinta-ala saavutti kaikkien aikojen minimin 5000 – 3000 vuotta sitten. Skandien vuoristojäätiköt hävisivät tuolloin kokonaan. Huippuvuorilla oli jopa kuusi astetta ja Baffininsaarella Kanadassa viisi astetta lämpimämpää kuin nyt.

Kuva 1: Grönlannin vuosittaiset lämpötilamuutokset arvostetun Iso-Britannian Ilmatieteenlaitoksen ilmastotutkimus-
yksikön mukaan. Kuvan 30 vuoden liukuvien keskiarvojen kuvaajista näkyy selvästi noin 60 - 70 vuoden lämpenemisen
ja viilenemisen sykli, joka johtunee pääosin Atlantin merivirtausten luonnollisesta vaihtelusta. Viimeisen 100 vuoden aikana lämpimin 30 vuoden jakso Grönlannissa on ollut 1922 - 1951. Se oli noin 0,3 astetta lämpimämpi kuin jakso 1988 - 2017. 


Arktinen alue oli myös kesäisin jäästä vapaa, mitä ei ole tapahtunut nykyisen ilmastovaiheen aikana. Merijään laajuus Islannin pohjoispuolisilla vesillä oli myös roomalaisella lämpökaudella (200 eKr. - 400 jKr.) ja keskiajan lämpökaudella (900 - 1400 jKr.) huomattavasti suppeampi kuin nyt.

Jäätiköistä irtoavat lohkareet eivät ole sulamisen merkki. Jäätiköt lohkeavat jatkuvasti ja riippumatta siitä, ovatko ne kutistumassa vai laajenemassa. Grönlannin jäätiköiden muutoksia on seurattu vuodesta 1870 lähtien. 80 prosenttia niiden perääntymisestä tapahtui jo ennen vuotta 1946. Maailmansodan päätyttyä ihmiskunta on päästänyt ilmakehään suunnattoman määrän hiilidioksidia, minkä olisi teorian mukaan pitänyt johtaa huomattavasti nopeampaan jäätiköiden sulamiseen.

Ilmastomallien mukaan arktisen alueen olisi pitänyt myös lämmetä muita alueita paljon voimakkaammin, mitä ei ole kuitenkaan tapahtunut. Grönlannin länsi- ja itäpuolen yli sata vuotta pitkissä lämpötilasarjoissa ei näy lämpenemistä, mikä on erikoista, kun kyseessä pitäisi olla ”yksi maailman nopeimmin lämpenevistä alueista”.


torstai 28. joulukuuta 2017

Sääshokitko turvapaikanhakijatulvan takana?

Seuraavassa tekstissä on lainattu Iltalehden juttua 26.12.2017 "Tutkimus: Ilmastonmuutos kasvattaa turvapaikanhakijoiden virtaa EU:hun - ”sääshokkien” vaikutus havaittiin selvästi". Iltalehti on
Kuva 1: Iltalehden jutun kuvitusta
löytänyt jutun BBC:n verkkosivuilta, mihin on linkki alempana. Samasta lähteestä lienee myös tämä Helsingin Sanomien artikkeli.  BBC:n lähteenä on tuoreimmassa Science-lehdessä julkaistu artikkeli "Asylum applications respond to temperature fluctuations", jonka laatijoina ovat Columbian yliopiston tohtorikoulutettava Anouch Missirian ja ilmeisesti hänen kouluttajansa Wolfram Schlenker.

Todettakoon nyt heti alkuun varoitukseksi kriittiselle lukijalle, että tuo "tutkimuspaperi" on osoitus osin hämmästyttävästä tutkimuksellisesta ammattitaidottomuudesta, mikä valitettavasti on melko tavanomaista mm. nykyisen postmodernin ympäristö- ja ilmastotutkimuksen saralla. Ja aivan yhtä tavanomaista on se, että näitä "tutkimustuloksia" kansanomaistetaan jokseenkin kritiikittömästi uutisiksi - oikeastaan valeuutisiksi -  Iltalehden ja BBC:n kaltaisissa julkaisuissa. Mutta jos varoituksesta huolimatta haluat lukea, miksi niin tämä tutkimuspaperi kuin siitä kirjoitetut jutut ovat lähinnä ilmastopoliittista propagandaa, voit jatkaa. Olen sisentänyt ja kursivoinut lainaamani Iltalehden ja BBC:n artikkelien lainaukset. Normaaliteksti niiden välissä on minun pohdiskeluani.

Iltalehti: Ilmastonmuutos lisää jo nyt turvapaikanhakijoiden määrää EU:n alueella, kertoo brittimedia BBC.
Tuore tutkimus tarkasteli 103 maan tilannetta ja tiedemiehet huomasivat, että pakolaisten määrä kasvoi lämpötilojen noustua yli 20 asteen alueilla, joilla kasvatetaan ruokaa. Tutkimuksen perusteella nimenomaan lämpötilan nousu vaikutti ihmisten tarpeeseen paeta kotiseudultaan. Lämpötilan lasku 20 asteen alapuolelle ei saanut aikaan samanlaista vaikutusta.
Vuosina 2000-2014 noin 350 000 ihmistä haki turvapaikkaa Euroopan Unionin alueelta joka vuosi. Suurin osa hakijoista tuli Afganistanin ja Irakin kaltaisilta alueilta.
Tuoreessa tutkimuksessa tarkasteltiin niin sanottujen "sääshokkien" vaikutusta turvapaikanhakijoiden määrään. Tulosten perusteella EU:n alueelle pyrkivien turvapaikanhakijoiden määrällä ja maissia kasvattavien maiden, kuten Pakistanin, keskilämpötiloilla on selkeä yhteys.
Asiallinen tutkimushypoteesi siis menisi jotenkin näin:
  1. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat vaikuttavammat tai yhä useammin esiintyvät sääshokit vaikuttavat maatalouteen pienentämällä satoja.
  2. Pienentyneet sadot ja sääshokkien stressi aiheuttavat levottomuuksia paikallisissa yhdyskunnissa.
  3. Levottomuudet ajavat osan väestöstä etsimään turvaa EU-maista.
  4. Jos em. kytkennät ovat totta, pitäisi sääshokkien näkyä selvinä uusina poikkeamina säätilastoissa, niillä pitäisi olla vaikutus maatalouden tuotantotilastoihin ja näiden pitäisi jollain viiveellä näkyä kasvaneina turvapaikanhakijoiden määrinä.
  5. Sääshokkien ja maastalähdön syy-yhteys todistetaan sulkemalla muut jälkimmäiseen vaikuttavat tekijät pois.
Selvä juttu. Tutkijat ovat maininneet toimittajille hyvinä esimerkkeinä Afganistanin sekä Pakistanin ja jälkimmäisen yhteydessä maissin. Katsotaan ensin säätilastoista, miten Afganistanin keskilämpötila on tutkijoiden tarkastelukaudella vaihdellut (em. hypoteesin kohta 1). Hain yhdestä maailman arvostetuimmasta sääaikasarjasta, HadCRUT4:stä, Afganistanin alueen kuukausikeskilämpötilapoikkeamat ja laskin niistä talviajan ja kasvukauden keskilämpötilojen muutoksen kuvaajan alla olevaan kuvaan 2.

Kuva 2

Kuvasta näkyy, että Afganistanin eri vuodenaikojen lämpötilat ovat vähän vuosittain vaihdelleet lyhyehkönä tutkimusajankohtana. Talvilänpötilojen ääripäiden ero on 4,4 astetta ja kevään, kesän ja syksyn keskimääräinen satokausien aikainen lämpötilaero on vain 1,5 astetta. Ei siis mitään normaalista vuosittaisesta vaihtelusta poikkeavaa. Vuosiarvojen lineaariset trendikuvaajat sojottavat vaakasuoraan talvisarjaa lukuunottamatta, joten ilmastollinen muutos on ollut olematonta. Jo tämän kuvaajasarjan perusteella on selvää, että Afganistanin lämpötiloissa ei vuosina 2000 - 2014 tapahtunut mitään keskimääräisestä suuresti poikkeavaa. HadCRUTin hilapisteiden mittaus- ja laskentavirheet sekä muut epävarmuustekijät huomioiden emme voi sanoa, että Afganistan olisi tuon jakson aikana lämmennyt tai viilentynyt edes talvien osalta yhtään. Sääshokeista ei näy merkkejä kuvaajissa.
Iltalehti: Tutkijat uskovat, että korkeammat lämpötilat pienentävät satoja, vahingoittavat maan bruttokansantuotetta ja lisäävät aggressiivista käytöstä.
Kun Afganistanin lämpötila ei noussut tutkimusaikana, ei satojen pieneneminen voi silloin tietenkään johtua korkeammista lämpötiloista. Mutta katsotaan seuraavaksi maan viljasatoja tutkimusaikana. Hain satotiedot FAO:n tilastoista kuvaan 3.

Kuva 3: Afganistanin vuosittainen viljasato ja väestömäärä FAO:n mukaan

Kappas vaan! Afganistanin vuosittainen viljasato (punainen kuvaaja, vasemmanpuoleinen akseli) näyttää yli kolminkertaistuneen tutkimuksen 15 vuoden aikana. Minä en oikein ymmärrä, miten tutkijat Missirian ja Schlenker ovat saaneet Afganistanin kasvaneen sadon pienenemään olemattoman lämpenemisen perusteella. Ehkä he ovat postmodernien tutkimustapojen mukaisesti tehneet ihan omat virtuaaliset aikasarjansa, joissa lämpötilat todellisuudesta välittämättä nousevat ja sadot pienenevät?

Laskeskelin, että kun vuonna 2000 noin 20 miljoonalle afgaanille jäi vuoden sadosta viljaa (tasaisesti jaettuna) hieman vajaat 100 kiloa per henkilö, jäi sitä vuonna 2014 reilut 200 kiloa. Väestönkasvusta huolimatta viljasato per capita on siis kasvanut. Voisiko turvapaikkaa EU-maista hakevien afgaanien määrän kasvu johtua siitä, että nyt on antaa nuorille miehille matkaeväät mukaan pitkälle matkalle? Lopputulemana Afganistan-tarkastelusta väittäisin, että tutkijoiden hypoteesin kaksi ensimmäistä kohtaa eivät toteutuneet, jolloin hypoteesi kaatui jo alkumetreillä.